Vuoden 2018 kohta päättyessä on hyvä katsahtaa, mitä niin Suomessa kuin maailmalla ennustetaan ensi vuoden – ja vähän pidemmällekin aikavälille ulottuvista – ruokatrendeistä.
K-Ryhmä julkisti oman Ruokailmiöt -raporttinsa marraskuun 2018 lopulla, raporttiin näkemyksiä oli koottu sekä suomalaisilta kuluttajilta että kauppiailta. Raportin mukaan ruokailmiöistä eniten kasvussa olisi ruokahifistely, jossa esikuvina toimivat ruokasektorin ammattilaiskokit ja tarinoiden merkitys on suuri. Hyvinvoinnista huolehtiminen jatkuu vahvana. Ruoka-aineista eniten kiinnostavat valmiiksi perattu kalatiskin kala, marjat, tuoreet yrtit, metsäsienet ja peruna. Tuotelistan kärjessä ovat puolestaan lähileipomon leivät, pientuottajien tuotteet, kotimaisesta rukiista valmistetut leivät, pienpanimoiden oluet ja hävikkiruoka. Ruokaan ja ruokailuun liittyvistä tavoista kärkeen nousivat vihannesten lisääminen, ruokahävikin minimointi, lähiruoka, muovin vähentäminen ja ale-tuotteiden hyödyntäminen.
Kansainvälisenä toimijana Fazer Food Service kokosi Pohjoismaiden alueelta näkemyksiä omaan 2019 trendiraporttiinsa. Raportin mukaan uusien kasviproteiinien nousu jatkuu. Ruokavalioista nousijana on ayurvedaruokavalio, jossa suhtautuminen ruokaan on holistista, ja tavoitteena on valita omaa kehotyyppiä ravitsevia ruokia. Kahviksi valitaan ilman kahvipapuja valmistettuja värikkäitä latteja, ja pavut löytyvät patojen lisäksi yhä useammin myös leivonnaisista. Terveellisyyden lisäksi halutaan hemmotteluhetkien herkkuja, joilta odotetaan näyttävyyttä ja yllätyksellisyyttä.
Mintel nostaa omassa trendikatsauksessaan esiin koko ketjun läpi menevän kestävyyden ml. biopohjaiset pakkaukset, terveellisen ikääntymisen sekä laadukkaat persoonalliset, ravintolatasoiset mukaan otettavat annokset.
Marika Ingman listasi omassa blogissaan ruokatrendejä pohjautuen Mintelin ennusteeseen ja ruotsalaisen Elle Mat och Vin -lehden artikkeliin. Pienet erikoiskaupat, kierrätys, hyperpaikallisuus, yksilöidyt ateriat ravintoloissa, vähemmän lihaa, lisää innovatiivisia kasvispohjaisia tuotteita, napostelu ja yksittäispakatut välipalat tulevat näiden mukaan nousemaan.
Innova Market Insights listaa omassa katsauksessaan 2019 trendeiksi kuluttajan seikkailuhaluisuuden, kasvisruokamarkkinoiden kasvun, terveellisyys-näkökulman vahvistumisen, vastuullisuuden vahvistumisen läpi ruokaketjun ja välipalatrendin jatkumisen.
Kauppajätti Whole Foods ennustaa omalla markkina-alueellaan Tyynenmeren ruokakulttuurien esiinmarssia, pakkausten muuttumista ympäristöystävällisemmiksi, probioottien lisääntymisen ml. hapatus ja pikkelöinti, rasvan nousun, hampputuotteiden ja lihaa jäljittelevien tuotteiden lisääntymisen, uudenlaiset jäädytetyt hemmottelutuotteet, laatutuotteiden lisääntymisen välipaloissa ja tiedostavaa ostokäyttäytymistä, jolla voimaannutetaan ruokaketjua ja vaikutetaan muun muassa ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin.
Ruokatrendit jalkautuvat kuluttajille erityisesti ravintolasektorin esimerkkien myötä. Amerikkalainen National Restaurant Association tuo esiin uusimmassa ennusteessaan, että ensi vuonna asiakkaan valinnassa painottuu herkullinen maku, mutta ruuan on oltava samalla terveellistä ja kestävää sekä elämyksellistä. Raportissa nostetaan esiin muutamia vahvistuvia ilmiöitä: ravintoloiden aamiaiset ja niissä etnisten ruokien esiinmarssi, uudenlaiset lihanleikkuutavat, kasvispohjaisten ruokien vahvistuva osuus markkinoista, paikalliset lihat ja kalat sekä vegaaniset hiilihydraatti-lisäkkeet pastan sijaan.
Britannialainen Great Brittish Chefs ennakoi viikunanlehtien nousua uudeksi trendi-raaka-aineeksi, hunajan ja viinien suosion nousua, "rumien kasvisten", palkokasvien ja viljatuotteiden suosiota osana kasvisruokabuumia, paikallisten raaka-aineiden käyttöä jäätelöissä, tulella kypsentämistä ja moctailsien lisääntymistä.
Listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkään. Vähän eri näkökulmia ja sävyeroja, mutta keskeiset trendit ovat selkeitä, ja vahvistuvat vuodesta toiseen: kestävyys, vastuullisuus, kasvisten osuuden nousu, hyvinvointi, elämyksellisyys. Tästä on hyvä siirtyä uuteen vuoteen!
Tekstin kokosi: Kirsi Viljanen
Kuva: Kirsi Viljanen
