Lähiruokaohjelma

tiistai 6. syyskuuta 2016

Lähiruokaohjelman terveiset Vastuullisuusviestille



Vastuullisuusviesti on polkaistu käyntiin. Ohessa on oma puheenvuoroni viestin aloittaneessa Varkaudessa pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

*************************



Kirsi Viljanen/maa- ja metsätalousministeriö, lähiruokakoordinaattori
Vastuullisuusviestin lehdistötilaisuus 6.9.16 Varkaus

Vastuullisuusviesti haastaa ihmiset pohtimaan ruoan alkuperää, alkutuotannon kannattavuutta, elintarvikesektorin merkitystä yhteiskunnallemme, lähiruoan ja luomun lisäämistä julkisten keittiöiden lautasille - vastuullisuutta kokonaisuudessaan. Vastuullisuusviestin yksi päätavoitteista on nostaa esiin julkisten elintarvikehankintojen merkitys aluetaloudellemme, ja uuden hankintalain mahdollisuudet.

Miksi lähiruokaa?
         Aluetaloudelliset vaikutukset: työtä ja verotuloja
         Kotimaisen alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen mahdollisuuksien turvaaminen
         Huoltovarmuus ja kriisivalmius
         Parantaa ruoan jäljitettävyyttä =>elintarvike-turvallisuusnäkökulma
         Alueellisen ruokakulttuurin huomiointi
         Kestävä yritystoiminta, vihreä talous
         Lisäarvoa kuluttajille =>trendistä vakiintuneeksi tavaksi tuottaa ja kuluttaa
         Tuottajille kasvot tuotteiden takana=>ruoan arvostus

Näitä merkityksiä on haluttu nostaa esille todellisiksi vahvuuksiksi hallituksen Lähiruokaohjelmassa, joka hyväksyttiin Valtioneuvoston periaatepäätöksenä toukokuussa 2013 linjaten sektorin tavoitteet yli hallituskausien vuoteen 2020 saakka. Ohjelman tavoitteet kiteytetysti: lisää lähiruokatuotantoa, tuotteiden jalostusasteen nostaminen, valikoimien monipuolistaminen, markkinointikanavien monipuolistaminen ml suoramyynti, lainsäädännön perkausta ja neuvontaa, ruoan arvostuksen lisääminen.

Lähiruokaohjelma linjasi, että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Kuten tiedämme, julkiset hankinnat ovat merkittävä kansantalouden moottori. Vuositasolla niiden volyymi on yli 30 miljardia euroa, ja ruokahankintojen osalta yli 300 miljoonaa euroa. Julkisilla elintarvikehankinnoilla voimme todellakin vaikuttaa alueen talouteen - jos niin vain halutaan.

Julkiset hankinnat tulee nähdä myös strategisena kehittämisvälineenä, innovaatioiden ja elinkeinotoiminnan vahvistajana ja ne tulee sisällyttää kuntien strategioihin. Myös lähiruokaohjelman tavoitetasoihin on kirjattu, että kuntien hankinta- ja muihin strategioihin tulee saada mukaan lähiruoan hankintaan ja käyttöön ohjaava linjaus. Tässä Suomen kuntasektorilla riittää työtä, sillä maa- ja metsätalousministeriön tilaaman, huhtikuussa 2016 julkaistun selvityksen mukaan 35%:lla vastaajista oli kunnassaan lähiruokastrategia ja luomuruoan käyttöön liittyvä strategia vain 17%:lla.

Lähiruoan merkitystä kunnan strategisena painopisteenä ja paikallistalouden vahvistajana pitää nostaa entisestään esille. Tässä esimerkkeinä voidaan käyttää niitä kuntia, jotka määrätietoisesti ovat lähteneet nostamaan lähellä tuotettujen elintarvikkeiden osuutta hankinnoissaan, ja näitä esimerkkejä Vastuullisuusviestilläkin kuulemme.

Suomalainen ruokaketju toimii tunnetusti vastuullisesti. Se kantaa vastuuta ympäristöstä, tuoteturvallisuudesta, ravitsemuksesta, työhyvinvoinnista, eläinten hyvinvoinnista, paikallisesta elinvoimasta ja taloudesta. Tutkimukset vahvistavat, että suomalaista ruokaa arvostetaan, mutta kauppataseemme osoittaa, että tuontiruoka syö sijaa kotimaisilta tuotteilta samaan aikaan kun elintarvikevientimme takkuaa. Yksi Vastuullisuusviestin tehtävistä onkin kiinnittää huomiota siihen, miten meistä jokainen kuluttajana omilla valinnoillamme ruokaostoksia tehdessä voi vaikuttaa suomalaisen elintarviketuotannon tulevaisuuteen.

Valtion pitää toimia esimerkkinä myös vastuullisuuden edistäjänä. Tästä syystä Valtioneuvosto antoi kesäkuussa 2016 periaatepäätöksen Vastuullisista elintarvikehankinnoista. Periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna. Vaikka periaatepäätös on vain valtion toimijoita sitova, haluaa hallitus antaa vahvan signaalin myös kunnille ottaa periaatteet käyttöön niiden hankintatoimessa.

Vastuullisuusviesti pureutuu siis niihin teemoihin, joita maamme poliittisissa ja strategisissa ruokaan liittyvissä asiakirjoissa on vahvasti esillä. Siksi maa- ja metsätalousministeriö on Vastuullisuusviestissä mukana myös rahoittajana mahdollistamalla viestin suunnittelun ja kokoonjuoksun, josta lämmin kiitos jo tässä vaiheessa Ekocentrialle!

Lisätietoja:
Kirsi Viljanen
Lähiruokakoordinaattori
Maa- ja metsätalousministeriö
Ruokaosasto
Markkinayksikkö
PL 30
00023 VALTIONEUVOSTO
puh. 0295 16 2142
Gsm 040 509 8986
lahiruokaohjelma.blogspot.fi
Twitter: ViljaKirsi

Valtioneuvoston periaatepäätös Vastuullisista elintarvikehankinnoista:

Lähiruokaohjelmassa lähiruoka rajattiin oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria vahvistavaksi ruoaksi, joka tuotetaan oman alueen raaka-aineesta, ja joka jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Omaksi alueeksi tässä yhteydessä on määritelty noin maakuntaa vastaava tai sitä pienempi alue. Lähiruokaan liittyy vahvasti myös lyhyet jakeluketjut, joita luonnehtii väliportaiden väheneminen ruokaketjussa, tuottajien ja kuluttajien yhä tiiviimpi yhteys, sosiaalisen vastuun kanto ja yhteisöllisyys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti