Lähiruokaohjelma

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

MMM met Slush with Slurps...

 ...siis mitä ihmettä? Teknologian pöhinää, start-up'ja, it-hemmoja ympäri maailmaa, sijoittajia lennätettynä suoraan Jenkkilästä. Ja miten maa- ja metsätalousministeriö siihen sitten liittyy?

Hyvä kysymys. Ja vastaus on ilmiselvä. Suomalainen elintarviketuotanto on rämpinyt kannattavuutensa kanssa suossa Venäjän viennin tyrehdyttyä ja maailmankaupan muiden heilausten vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu vahva linjaus nostaa Suomen kauppataseen kurssia ja lisätä oikein roimasti vientiä, ja vahvistaa muutenkin alan kilpailukykyisyyttä.

Tähän pohjaa luo viimeistelyssä oleva ruokapoliittinen selonteko, joka annetaan eduskunnalle alkuvuonna 2017. Sen valmisteluissa nousi esiin erilaisten uusien toimintatapojen etsintä ml. elintarvikealan oma Slush-tapahtuma. Siihen ei nyt tällä aikataululla revetty, mutta saimme Slushin yhteyteen sen viralliseksi side-eventiksi oman ruoka-alan start-up'lle ja sijoittajille suunnatun, Suomen Messujen tiloissa pidetyn aamiaisen, joka sai nimekseen Slurps - onhan meillä niin maukasta ruokaa! Slurpsin toteuttamisessa MMM:n oikeana kätenä toimi viestintätoimisto Cocomms.






Neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen MMM:stä kertoi taustoja tilaisuudelle ja esitteli lyhyesti selontekoluonnoksen tavoitteita, visiota ja valmisteluprosessia. Selonteossa etsitään uusia markkina-avauksia ja kilpailukykytekijöitä, ja alalle kaivataan uusia toimijoita ja tuotteita. Hän myös korosti vientimarkkinoiden tärkeyttä.




Foodoran Suomen toimitusjohtaja Ville Vasaramäki kertoi kansainvälisen, voimakkaasti kasvaneen yrityksen kasvutarinaa ja mitä on matkan varrella tullut opittua. Tärkeintä on tuntea kohdemaan kulttuuri, ruokailutottumukset ja -tavat ja ruokakulttuuri, jotta ao. maassa pystyy toimimaan. Foodora otti myös strategiakseen lähteä maailmanvalloitukseen osin keskeneräisellä palvelutuotteella - tärkeintä on pääavaus, jolla erottua joukosta ennen kilpailijoita. Vasaramäki korosti myös median, niin somen kuin erityisesti lehtiartikkeleiden, merkitystä tuotteen tunnetuksi tekemisessä.



Ambroniten perustaja Simo Suoheimo kertoi start-up -yrityksensä synnyn tarinaa. He halusivat luoda tuotteen, joka on kestävä, terveellinen, maukas ja jota on helppo käyttää ja sen kautta saavuttaa päivän ravintotarpeet. Yritys lähti liikkeelle kaverusten ravintolapäivänä myymästä smoothiesta, josta syntyi idea lähteä työstämään tarjoomusta ihan oikeaksi myyntituotteeksi. Keskeneräisestä tuotetta esittelevästä beta-versiosta huolimatta joukkorahoitus tuotti tulosta ympäri maailmaa, ja tilauksia oli yli 50000 kappaletta ennen kuin yritys oli edes perustettu tai tuote valmis. Joukkorahoitus on keino saada rahoituksen lisäksi asiakkailta tuotekehitysapua, ja osana markkinointia nostaa rahoittajia/"lead-usereita" esiin sankaritarinoina.





Esa Wrang FinPron FoodFromFinland -vientiohjelmasta valotti elintarvikkeiden vientimahdollisuuksia ja muistutti, että suomalaisten elintarvikealan yritysten kasvu syntyy vain viennistä. Suomella on hyvä maine, ja loistavaa tuoteosaamista täyttämään maailmalla kasvussa olevia kysyntätrendejä erityisesti free from- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Marjatuotteet vielä täysin hyödyntämätön potentiaali, Wrang kertoi. Myös maito-, liha- ja kalajalosteille, kauratuotteille, maltaille ja brändätyille erikoisalkoholituotteille on suurta kysyntää.


Keskusteluosuudessa Rovion Simo Hämäläinen nosti esiin kasvun mahdollisuutena lisenssoidun yritysten välisen yhteistyön, esimerkkinä Angry Birds'n ja Fazerin kumppanuus. Meillä Suomessa on paljon hyvän brändin omaavia, kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, niitä kannattaa käyttää hyödyksi, muistutti Hämäläinen.

Päivän annista jäi päällimmäiseksi mieleen, että meillä on loistava elintarvikealan startup-pohja ja lisää yrityksiä innovatiivisine tuotteineen ja palvelukonsepteineen on tulossa. Markkinoita pitää lähteä etsimään ennakkoluulottomasti intohimolla ja uskottavalla tarinalla. Asiakkaat tulee ottaa mukaan tuotekehitykseen alusta lähtien ja käyttää verkkokauppojen ja somen voimaa lanseeraukseen. Kohdemaan asiakkaat ja lainsäädäntö pitää tuntea, mutta siihen on apuja saatavissa mm. FinProlta ja Eviralta. Tuotekopiointiin pitää varautua muistaen, että tavaramerkkien suojausprosessi voi viedä vuosia. Tuotekopiointia tapahtuu kuitenkin, joten kannattaa keskittyä tuotteen ei-kopioitavissa olevan ominaisuuden kehittämiseen. Rohkeutta pitää olla, eikä tuotteen tarvitse lanseerausvaiheessa olla ihan viimeiseen saakka hiottu. Nyt rohkeasti maailmalle! Kuten Vasaramäki omassa puheenvuorossaan totesi: "Ei saa nyhvätä liian pitkään.."


Alustusten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus verkottua ja esitellä omia tuotteitaan mahdollisille yhteistyökumppaneille. Yhteystietoja vaihdeltiin tiuhaan ja mielenkiintoisia uusia kumppanuuksia on selvästi tulossa. Ollaan kuulolla!









Kiitos te kymmenet mukana olleet!


Tilaisuuden taltiointi löytyy Youtubesta:  https://www.youtube.com/embed/1IrZ5VGZra0

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

torstai 13. lokakuuta 2016

Raasepori kokosi yhteen pohjoismaisia artesaaniruoan ammattilaisia ja suomenmestareita!



Syksyisen kaunis Raasepori kokosi yhteen kymmeniä pohjoismaisia vieraita ja lähiruoasta ja pienimuotoisemmasta artesaaniruoasta kiinnostuneita kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja ja vaihtamaan kokemuksia. 11.-13.10.2016 järjestetty seminaari oli osa Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden ruokateemaisia tapahtumia.

Seminaarin avasi juhlallisesti MMM:n markkinayksikön päällikkö Veli-Pekka Talvela. Kuva: Karin Lindroos

Kolmepäiväinen seminaari koostui yhteisistä isommista ja pienempien ryhmien rinnakkain pidetyistä asiantuntijaluennoista ja yritysvierailuista. Alustajia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Alustusten yhteenvetoja julkaistaan myöhemmin seminaarijärjestäjä Yrkeshögskolan Novian sivuilla. Seminaaripäivien annista on makupaloja myös Kustens Mat -hankkeen facebook-sivuilla.

Luennoilla kuultiin tuotteiden tarinallistamisesta, tavaramerkin luomisesta ja brändäämisestä, pohjoismaisesta ruokakulttuurista, ruoka-artesaani -yrittäjyydestä, fermentoinnista, REKO-konseptista ja aitojamakuja -portaalista, Suomen tilaviini -tuotannosta, Pohjoismaisesta saaristoyhteistyöstä,pohjoismaisten ruokien ja viinien makujen yhdistämisestä, pakkausteknologiasta, markkinointiyhteistyön mahdollisuuksista ja maatiaisrotujen geeniperimän säilyttämisestä. Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi / MTK kiteytti hienosti omassa puheenvuorossaan, mikä meitä pohjoismaissa yhdistää: luonto, neljä vuodenaikaa, kestävä maatalous, upeat raaka-aineet, ruokakulttuuri on kotien kulttuuria, upeat ravintolat, perinteet, julkiset ruokapalvelut, ravitsemusosaaminen ja kova ammattitaito ruokaketjussa. -Nyt on aika olla tästä ylpeä, muistutti Syväniemi.



Johan Andersson ja Bodil Cornell kertovat, miten Ruotsissa on onnistuttu saamaan artesaaniruokaa myös julkisiin ruokapalveluihin
Testauksessa, miten erilaiset suomalaiset tilaviinit sopivat eri ruokien yhteyteen

Thora Valsdottir islantilaisesta Matis -tutkimuslaitoksesta kertoi Pohjoismaiden läntisten saarten (Grönlanti, Färsaaret, Islanti) ruokakulttuurista, joka poikkeaa muiden maiden ruokakulttuurista erityisesti karujen luonnonolosuhteiden vuoksi. Vaikka Grönlannin kaupoista saa nykyään tuontitavaroina aivan samanlaista valikoimaa kuin muualtakin, luonnehtii grönlantilaisia edelleen voimakas metsästyskulttuuri. Färsaarilla omavaraisuus on myös vielä vahvaa, ja lähes kaikki teurastavat ja kuivaavat itse lammasta; vasta muutama vuosi sitten alueelle perustettiin ensimmäinen varsinainen teurastamo. Toisin kuin Färsaarilla, jossa liikenneyhteydet ovat loistavat teiden, tunneleiden ja lauttaliikenteen vuoksi, Islannissa on vähän teitä. Kuljetuskustannukset ovat korkeita, ja pienimuotoinen paikallismarkkinoilla toimiva tuotanto on tyypillistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo saarten elinkeinoihin, ja merten lämpiäminen on tuonut alueelle myös uusia lajeja kuten makrilleja. Nyt Islannissa opetellaan sen hyödyntämistä myös elinkeinona.

Valsdottir toi seminaariväelle islantilaisia ruokaterveisiä

Kapakalaa, kuivattua myskihärkää, tummaa limppua, rieskaa ja palvilammasta

Myskihärkää, kuivattuja katkarapuja ja valaan ihraa
aitoa skyriä
valkosuklaa-skyr -konvehteja

Seminaariin kuuluneissa yritysvierailuissa suuntasin itse Fiskarsiin Backersin leipomoon ja juustolaan toisten ryhmien tutustuessa alueen panimoon tai lihanjalostamoon. Pienikin yritys voi harjoittaa vientiä: Backers kuljettaa kerran viikossa pakettiautollisen tuotteitaan Tukholmaan jaettavaksi noin 40 jälleenmyyntipaikkaan.






Ranskasta kotoisin oleva Thierry Jung käynnisti viime vuonna artesaanijuustojen valmistuksen Fiskarsin juustolassa







Seminaarin yhteydessä järjestettiin ensimmäinen Suomen artesaaniruoan suomenmestaruus -kilpailu, joka oli avoin kaikille pohjoismaisille alan yrityksille. Kilpailu sai suuren suosion, ja siihen ilmoitettiin 171 tuotetta. Tuomareilla oli pitkä tiistaipäivän urakka käydessään kaikki kymmeneen kilpailukategoriaan alaluokkineen jaotellut tuotteet läpi.

Kuva: Karin Lindroos

Kilpailun tulokset julkistettiin keskiviikkoiltana upeassa palkintojenjakotilaisuudessa, jossa sain kunnian olla toinen palkinnonjakajista yhdessä Yle/Urheilu juontajan Kaj Kunnaksen kanssa.

 Kuva: Viljasen kuva-arkisto


Voittajilla on syytä tuuletuksiin! Onnea teille kaikille: teillä on upeita tuotteita, joista voi aidosti olla ylpeitä! 



Listan SM-voittajista löydät täältä. Ohessa kuvatarjontaa voittajatuotteista.


  


 









Raaseporin alueen keittiömestarit olivat laittaneet parastaan ja kansainväliselle yleisölle oli tarjolla upeita lähiruokatuotteita.
Sinisorsaa, punakaalia ja maalaislimppua

Kylmäsavustettua haukea, viiriäisen munaa ja pikkelikurkkua

Metsäsienikeittoa ja kupin pohjalla yllätyksenä Inkoon puuroa

Karitsaa, puna-, raita-, keltajuurta, palsternakkaa ja emmervehnää

Fiskarsilaisia juustoja, seplttinäkkäriä ja lanttuhilloa

Omenahyvettä, talkkunaa, jäätelöä ja lusikkaleipä

Tilaisuuden koristelut olivat kertakaikkisen upeita vihannes- ja hedelmäasetelmineen!

 
 

 
Olen hyvin onnellinen siitä, että kilpailuun ilmoittautui ilahduttavan paljon tuotteita. Kilpailu on ikkuna ammattitaitoon, juureviin makuihin ja ruokakulttuurin ainesten hyödyntämiseen. Kilpailusta kilpailijat saavat palautetta tuotteilleen ja voivat nähdä, missä naapurimaissa mennään. Toisilta voi oppia, ja parhaat ideat poimia muilta  itselle jatkotyöstettäväksi. Kannustankin yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin kilpailuihin, ja tuomaan ylpeästi esille omia innovaatioitaan ja tuotteistettuja ideoitaan. Ollaan ylpeitä upeista raaka-aineistamme, ja tehdään niistä parhaita mahdollisia, täynnä makua ja tunnetta olevia tuotteita! Toivottavasti kilpailu saa myös jatkoa tulevina vuosina, ja että siitä tulisi ruoka-artesaanien luonteva kilpailu- ja kohtaamispaikka!

Lämmin kiitos järjestäneille tahoille: Yrkeshögskolan Novia, maa- ja metsätalousministeriö, Kustens Mat -hanke ja monet yhteistyökumppanit!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita