Lähiruokaohjelma

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Lähiruokaohjelman väliarvioinnin ruusut ja risut




Lähiruokaohjelman parin vuoden taipaleen jälkeen pohdimme täällä ministeriössä, että olisi hyvä saada ulkopuolista näkemystä siitä, ollaanko ohjelman toteuttamisessa oikeilla raiteilla ja arvioita tehtyjen toimien tuloksekkuudesta. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistikin alkuvuodesta ulkopuolisen arvioinnin tekijänään paljon alue- ja maaseutukehittämistä sekä ruokaketjua arvioinut TK-Eval. Arviointi valmistui 19.5.15 ja julkaistiin nyt alkuviikosta.

Arviointi nosti esiin ohjelman vahvuuksia ja kehitettäviä kohteita. Lähiruokaohjelman tavoitteiden todettiin olevan edelleenkin hyvin ajankohtaisia ja osuvia lähiruokasektorin kehittämiseen eikä ohjelman sisältöön kaivattu muutoksia. Ohjelman tavoitteita myös kiiteltiin siitä, että ne antavat selkänojaa omassa maakunnassa tehtävään työhön.

Ohjelmalla todettiin olevan arvoa ”an sich”. Ohjelman kautta valtiovalta on osoittanut lähiruokasektorin tärkeyden, mikä antaa linjauksia hyödynnettäväksi koko maassa. Lähiruoka-määritelmän sisällyttämistä ohjelmaan kiiteltiin.

Ohjelman toiminnan suunnittelun todettiin olleen laajaa ja sidosryhmät ovat voineet vaikuttaa siihen. Ohjelma ja sen työmuodot ovat suhteellisen tunnettuja lukuun ottamatta poliittista vaikuttamista ja kansainvälisille verkostoille suunnattua ohjelmasta tiedottamista. Eniten tunnettuja ja hyödynnettyjä työmuotoja olivat ohjelmasta rahoitetut hankkeet. Mielestäni tämä on loistava signaali siitä, että hankkeissamme tuotetuista materiaaleista kuten oppaat ja työkirjat on ollut aidosti hyötyä alan toimijoille.

Toimenpiteiden todettiin olevan riittävän konkreettisia ja pääosin hyvin eteenpäin vietyjä. Eniten työtä todettiin olevan tavoitteessa saada lisää lähiruokaa kuntien elintarvikehankintoihin. Lisäksi tuotannon monipuolistamiseen, valikoimien kasvuun ja jalostusarvon nostoon liittyvä tavoite koettiin (ehkä liiankin) laajaksi, ja että siinä riittää töitä meille kaikille. Myös elintarvikelainsäädännön purkuun ja joustoihin tulee kiinnittää jatkuvaa huomioita ja laittaa paukkuja pykälistä ja niiden tulkinnoista tiedottamiseen ja kouluttamiseen niin yrittäjille kuin elintarvikealan valvojille. Lisää toimenpiteitä kaivattiin alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen erityisesti suoramyyntiin liittyen.

Lähiruokaohjelma oli suhteellisen tunnettu toimijoiden keskuudessa. Eniten tietoa oli saatu suoraan minulta, ja sitä myös toivottiin jatkossa. Onneksi arvioijat olivat armollisia ja tietävät ettei yksi ihminen pysty repeämään moneen… He ehdottivatkin, että jatkossa tiedottamisen pitäisi tapahtua välineillä, joilla on mahdollista saavuttaa isompi kohdejoukko kerralla. Tästä huolimatta olen edelleen käytettävissä seminaareissanne ja muissa tilaisuuksissa, jos vain kutsu käy!

Arviointi nosti esiin myös huomion, että sidosryhmät eivät ole tarpeeksi tehokkaasti levittäneet omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan tietoa Lähiruokaohjelmasta. Heitänkin teille kaikille palloa: viekää viestiä eteenpäin!!

Soraääniäkin toki - ja onneksi - kuului. Vastaajissa on ollut pari sellaista, jotka näkevät lähiruoan olevan elintarvikesektorin marginaalissa ja kyseenalaistavat koko lähiruokatoiminnan edistämisen. He myös halusivat lähiruokamääritelmän muuttamista siten, että sillä tarkoitettaisiin kaikkea suomalaista ruokaa ohjelman rajoitetumman määritelmän sijaan.

Eri vastauksia tulkitessaan arvioija on mielestäni hienosti todennut: ”Näyttääkin siltä, että lähiruoka otetaan vakavasti ja lähiruokasektori on vakiinnuttamassa paikkansa suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita tähän muutokseen ja toisaalta voivat nähdä muutoksen uhkana edustamansa tahon tämänhetkiselle asemalle elintarvikesektorilla”. Niinpä!

Lähiruokaohjelman jatko uudella hallituskaudella sai vastaajilta vankkumattoman tuen. Ja ilokseni näin tapahtuikin ja lähiruoka- ja luomuohjelmien jatko on uuteen hallitusohjelmaan kirjoitettu selkeästi mukaan. Hallitukselle kiitos siitä!

Vaikka kyse oli nimenomaan ohjelman arvioinnista, jännitti minua henkilökohtaisestikin, miten omaa työpanostani ohjelman koordinaattorina käsiteltäisiin. Arvioinnin luettuani en voi olla kuin nöyrän kiitollinen siitä, miten työpanos on huomioitu alueilla ja mitä hyötyä siitä on isolle osaa toimijoita ollut. Arvioinnissa todettiin ohjelman toteuttamisen henkilöityvän pitkälti minuun, mutta vetoan: ohjelma tarvitsee meitä joka ikistä tällä sektorilla toimivaa. Tehdään ohjelmasta meidän kaikkien yhteinen juttu!!

Väliarviointi on luettavissa osoitteessa: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/lahiruoka.html

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen


perjantai 5. kesäkuuta 2015

Ruokamatkailulle potkua kilpailulla



Perinteinen Visit Finlandin matkailuseminaari järjestettiin 4.6.15 kooten Paasitornin tiloihin Helsingissä parisataa matkailualan toimijaa. Seminaarin alkuosa oli varattu alustuksille ja iltapäivä työryhmätyöskentelylle. Lähiruokaohjelmassa yksi kehittämisen kärjistä on ruokamatkailu, ja teema näkyi kautta linjan seminaarin alan asiantuntijoiden puheenvuoroissa.

Tilaisuuden avannut FinPron johtaja Markus Suomi kertoi FinPron ja Matkailun edistämiskeskuksen/VisitFinland yhdistämisen vaikutuksista. Organisaatiouudistuksessa on kummankin toimintojen osalta pystytty turvaamaan asiakkaille jatkuvuutta, mutta ennen kaikkea on saatu aikaan synergiaetujen mukanaan tuomia tehokkaampia palvelukokonaisuuksia.

VisitFinlandin (jatkossa VF) johtaja Jaakko Lehtonen toi esiin matkailun tilannekuvan. Matkailijatilastojen mukaan Venäjä on edelleen suurin, vaikka matkailijoiden määrä sieltä onkin laskenut. VF tulee karsimaan jonkin verran satsauksiaan Venäjällä ja suuntaa niitä Saksaan. Viime vuosi oli ennätysvuosi kansainvälisten kongressien järjestämisessä: Suomessa oli kaikkiaan 708 kansainvälistä kongressia ja niissä lähes 80 000 osallistujaa. Kyse on siis merkittävästä palvelutuotteesta.


Lehtonen toi myös esiin FinPron ja matkailun edistämistoiminnan yhdistämisen hyötyjä. FinPron vientikeskuksia on nyt koulutettu siihen, että lähettäisivät ns. kongressiliidejä Helsinkiin tutustumaan sen tarjoamiin palveluihin. VF:n ja FinPron samankaltaisia mediatoimittajien ym. matkoja Suomeen kannattaa myös yhdistää. Lehtonen korosti, että ruokamatkailustrategian, FoodFromFinland -elintarvikkeiden vientiohjelman, Hyvinvointimatkailu -ohjelman (Finrelax®) ja Finland care -ohjelman välille pitää syntyä aitoa yhteistyötä. -Puutarhaa ei voi leikata koko ajan vaan sitä on myös kasteltava ja lannoitettava, mutta myös kitkettävä turhia rönsyjä, vertasi Lehtonen esitettyjen budjettileikkausten vaikutuksia matkailuun. Lehtonen toi esiin myös tulevan Suomi100 -juhlavuoden, mikä sinänsä ei matkailullisesti ole merkittävä ellei siihen keksitä hyviä, vetovoimaisia tapahtumia. Ruoka osana matkailutuotetta nousi erityisesti esiin Lehtosen puheessa.

Kristiina Hietasaari (VF) kertoi uusista VF:n valmistelemista ja koordinoimista teemapohjaisista kärkihankekokonaisuuksista: Merellinen saaristo, Stopover Finland ja Finrelax®, jotka ovat juuri käynnistyneet. Kaikissa toimissa otetaan laadukas suomalainen ruoka ja lähiruoka vahvasti huomioon. Kesämatkailussa Suomi on jäämässä muiden maiden jalkoihin ja Merellinen Saaristo -teeman kautta yritetään kuroa kuilua umpeen. Upea saaristomme luo ainutlaatuisia mahdollisuuksia, mutta tuotteet pitää olla kunnossa ja niitä rakentaa systemaattisesti yhdessä. Tavoitteena on luoda 5-6 isompaa saaristokeskittymää, johon toimijat voivat kiinnittää omia aktiviteettejaan ns. saariston portit. Näille ollaan nyt luomassa kriteerejä. FinRelax®:sta odotetaan ympärivuotista tukijalkaa matkailuun, ja StopOver -ohjelmalla yritetään saada osa nykyisestä yli miljoonasta ns. koneenvaihtajasta jäämään Suomeen muutamaksi tunniksi tai päiväksi tuotteistettujen palvelujen ääreen. Mallia tähän haetaan muun muassa Islannista ja Singaporesta.



Seminaarin aamupäivä huipentui Suomen parhaan ruokamatkailutuotteen voittajan julkistamiseen. Palkinnon jakanut ministeri Olli Rehn korosti Suomen mahdollisuuksia nousta matkailun kärkimaaksi ohi Skandinavian, ja että ruoan merkitys on tässä suuri. Rehn piti tärkeänä, että myös FoodFromFinland -elintarvikkeiden vientiohjelman toiminnan kautta voidaan nostaa ulkomaisten matkailijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Rehn toi esiin, että nyt satsattaisiin niihin palvelusektoreihin, joissa on kasvua paitsi tällä hetkellä mutta erityisesti tulevaisuudessa kuten matkailuun. Kasvu ei kuitenkaan ole itsestään selvyys ja Matkailun tiekartan visio on haastava, siihen hallitus on kuitenkin sitoutunut, Rehn mainitsi. Rehn totesi matkailun olevan sisäänkirjoitettu myös hallitusohjelmaan, jossa erillisenä nostona on virkistys- ja luontomatkailun vahvistaminen.


Ruokamatkailutuote -kilpailun arviointiraadin puheenjohtaja Nina Vesterinen (TEM) kertoi kilpailun tavoitteista ja arviointikriteereistä sekä kunkin palkitun osalta valintaperusteet, ne voit lukea tästä http://www.tem.fi/files/43256/hungry_for_finland_liite_.pdf

Voittajaksi valikoitui Majatalosta majataloon -retket. Lisäksi palkittiin kolme merkittävää ruokamatkailutekoa: Inari Menu/Tradition HotelKultahovi, Malmgårdin kartano ja Kamariherran Kalaasit Mustion Linnassa. Arviointiryhmä antoi kunniamaininnan Food Helsinki HEL YEAH -taskuesitteelle ja Turussa järjestettävälle Food & Fun ruokafestivaalille. Lue kilpailusta lisää tästä.


Ruokamatkailutuote -kilpailun tavoitteena oli rohkaista ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta ruokamatkailu- tuotetarjontaa, joka perustuu paikallisuuteen; lisätä niiden matkailukohteiden tunnettuutta ja näkyvyyttä, jotka ovat luoneet uutta tarjontaa liittyen paikalliseen ruokakulttuuriin ja sen kestävään toimintaan; kannustaa yrityksiä verkostomaiseen yhteistyöhön sekä korostamaan paikallisuuden, perinteiden ja tarinoiden hyödyntämistä osana tuotetta ja markkinointiviestintää, osoittaa, että matkailu- ja elintarvikeyritysten yhteistyöllä luodaan lisää kilpailukykyä ja kasvattaa matkailun vetovoimaisuutta.

Ruokamatkailutuote -kilpailun kautta saimme hyviä eväitä nyt keväällä julkistetun, Lähiruokaohjelmasta rahoitetun, Ruokamatkailu -strategian jalkauttamiseen ja kehitettäviin kärkituotteisiin. Arviointiraadin jäsenen ominaisuudessa voin vain olla ylpeä, kuinka upeita, valmiita ruokamatkailutuotteita meillä jo on. Samoin meillä on paljon niitä tuotteita ja ideoita, joista pienellä hiomisella saadaan lisää tuotetarjontaa vaativille moderneille humanisteille, jotka ovat keskeisin VF:n määrittelemä matkailijoiden kohderyhmämme.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen