Lähiruokaohjelma

torstai 28. toukokuuta 2015

Ruokamatkailuun vauhtia kick offilla





Lähiruokaohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista on saada ruoka osaksi keskeisiä matkailustrategioita ja sitä myöden osaksi laadukasta matkailutuotetta. Osana tavoitetilan saavuttamista valmistui alkuvuodesta Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia, työtä rahoitti MMM/Lähiruokaohjelma. Strategia jää kuitenkin vain paperiksi, ellei siitä tiedetä tai toimijat ota sitä omaksi työkalukseen. Strategian jalkauttamiseen ollaankin satsattu MMM/Ruokaketjun kehittämisen lähiruokaan korvamerkitystä määrärahasta rahoitettavalla hankkeella, jota koordinoi Haaga-Helian amk. Kaksivuotisen hankkeen näkyvä startti oli 26.5.15 Helsingissä pidetty kick off -tilaisuus, joka kokosi yhteen satakunta matkailu-, ruoka- ja kulttuuripuolen toimijaa eri puolilta Suomea.

”Olemme ottamassa harppausta ruokamatkailun kehittämisessä: Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategian vieminen käytäntöön. Suomalainen matkailutuote on timantti, joka vaatii hiomista kirkastuakseen entisestään. Nyt käymme hiomaan sitä yhdessä, mutta muistetaan, että särmät ovat timantissa tärkeitä”, avasi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen (Mavi) tilaisuuden. Hän korosti strategian jatkotyössä laajaa yhteistyötä ja alueiden vahvuuksien hyödyntämistä.

Kansainvälisen videotervehdyksen toi Jaakko Sorsa, joka toimii keittiömestarina Hong Kongissa sen ainoassa pohjoismaisia makuja ja ruokakulttuuria esiintuovassa FINDS -ravintolassa. Sorsa korosti meillä olevan paljon tarjottavaa Kaukoidästä tuleville matkailijoille, jotka kokevat Suomen kiinnostavana ja eksoottisena maana. Kohderyhmä tulee kuitenkin tuntea, ja toimia sen edellyttämällä tavalla. Aasialaisia kiinnostavat nimenomaan ryhmämatkat, ja matkalla tulee saada helppoja kokemuksia ja elämyksiä. Jo suomalaisessa metsässä kävely ohjatusti on heille suuri elämys. Aasialaiset eivät niinkään kaipaa yksilöllistä tekemistä ts. itse kalastamisen sijaan kannattaa valita esimerkiksi ammattikalastusaluksen kannella kalateemaisen lounaan nauttiminen. Toimivan matkatuotteen ehdottomia edellytyksiä ovat sujuvat, aikatauluissa pysyvät kuljetukset ja kunnollinen tulkki. Sorsa korosti, että puhtaus ja ruokaturvallisuus ovat vahvoja valttejamme, joista kannattaa kertoa. Suomesta tarvittaisiin matkanjärjestäjille toimitettavaksi myös enemmän yleistä tietoa. Suomeen tultaessa on matkailijan voitava löytää kohteet mobiilisti.

Ruokamatkailustrategian tarkoituksena on tehdä ruoasta osa elämyksellistä ja ostettavaa matkailutuotetta, kertoivat strategian työstämisestä vastanneet Kristiina Havas ja Kristiina Adamsson. Strategiassa teemoina korostuvat paikallinen ruoka, puhtaus ja innovatiivisuus. Ne ovat koottu "Taste of place" (alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat), "Pure Pleasure" (suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja ruumiille) ja "Cool and creative from Finland" (kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt) painopisteiden alle. Kristiinat peräsivät ”päräyttävien kokeilujen” rakentamista tyyliin ”Hungry Birds”, SAYmakkara-kampanjat ym. ja että rohkeasti tuodaan esiin Suomen pohjoisuutta, mystiikkaa, karheutta, outoutta ja rouheutta. Strategian jalkauttamiseen liittyvät mm. tuotekriteeristöjen, viestintäsuunnitelman ja työkalujen laadinta sekä alueelliset ruokamatkailu -työpajat, jotka käynnistyvät syksyllä 2015.

Strategian jalkauttamisen taustaksi Katri Tihilä on koostanut maakunnistamme alueprofiileita, joita hän esitteli tilaisuudessa. Alueprofiileihin on koottu alueen erityisominaisuuksia, joita viestinnässä kannattaa tuoda esiin, profiileissa on myös alueelle tyypillisiä ruokia.

Päivi Lappalainen (Turun kaupunki) pohti omassa puheenvuorossaan ”Taste of place” -tematiikkaa ja toi esiin esimerkkejä, miten teema näkyy Turussa. Turun linnahan toimi aikanaan ruokien ja ruokakulttuurin kehittymisen sisäänajurina Suomeen, nyt linnassa on jo vuosikymmeniä pidetty Juhana Herttuan renessanssijuhlia, joissa historia nivotaan hyvin tuotteistetuksi ruokamatkailutuotteeksi. Lappalainen myös haasti kuulijoita pohtimaan oman alueen erityisyyttä: onko oma käsitys alueen erityispiirteistä sama kuin asiakkaan? Tai mitä on ”aito” ja ”alkuperäinen” kenenkin mielestä? Lappalainen kehottikin kaikkia ”menemään asiakkaan nahkoihin” ja miettimään asioita nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Lappalainen nosti esiin myös kysymyksen paikallisuudesta ja ajasta: halutaanko asiakkaalle kertoa kuvaa jäädytetystä menneisyydestä vai eletäänkö nykyaikaa? Hän korosti myös paikallisten asukkaiden mukaanottoa matkailutuotteen kehittämisprosessiin - heidän pitää tietää, mitä heistä kerrotaan ulospäin ja miten heitä tuotteistetaan matkailijoille.

Annaleena Soult (FinPro) pohti teemaa ”Pure Pleasure” ja kertoi myös Food From Finland -elintarvikkeiden vientiohjelmasta. Soult korosti, että ruokamatkailun ja vientiohjelman välillä on tehtävä yhteistyötä. Suomea tulisi brändätä korkeatasoisena elintarvikevalmistajana, myös ruokamatkailua on hyödynnettävä viennissä. Suomen suurimmat vientimahdollisuudet ovat marjapohjaisissa tuotteissa, sienissä, (luomu-)kaurassa ja Aasian osalta sianlihassa. Suomella on vahvaa osaamista myös laktoosittomien ja funktionaalisten tuotteiden valmistajana, ja mahla pitäisi tuotteistaa terveystuotteena, Soult vinkkasi.

Strategian kolmas painopiste ”Cool and creative from Finland” sisältää mm. kansainvälisesti kiinnostavat ruokailmiöt. Helsingin ruokakulttuuristrategian vetäjä Timo Santala kertoi Ravintolapäivästä, joka lähti ruohonjuuritasolta yksittäisten henkilöiden taholta ilman mitään julkisia tukia, ja on nyt laajentunut yli 70 maahan. Santala peräsi kaikilta tahoilta konkreettisia sitoumuksia siitä, miten ne ovat mukana ruokamatkailun edistämisessä.

Terhi Hook (VisitFinland) taustoitti matkailun kehittämistä kertomalla VisitFinlandin matkailun kehittämisteemoista ja isoista matkailuun vaikuttavista trendeistä. Hän myös korosti, että hyvä ruoka kuuluu aina hyvään matkailutuotteeseen. Aitoutta, autenttisuutta halutaan edelleenkin, ja jakamistalous luo uusia trendejä matkailuunkin. Eatwithlocal.com on hyvä esimerkki edellä mainittujen trendien tuotteistamisesta. Hook toi terveisiä viime viikolla Milanoon suuntautuneelta markkinointimatkalta. Suomalainen ruoka ja design kiinnostavat italialaisia kovasti. Hän myös antoi vinkkejä onnistuneen matkatuotteen markkinointiin: matkanjärjestäjille pitää olla valmiiksi paketoitu myytävä tuote, matkatoimistoilla pitää olla saatavilla yleistä tietoa Suomesta ja asiakkaille pitää olla herätteellistä materiaalia. ”Visit a Finnish Home” -tuote kiinnostaisi asiakkaita kovasti, mutta se pitää olla turvallisesti matkanjärjestäjän kautta ostettavissa. Kiinalaiset asiakkaat kaipaavat hyvää asiakaspalvelua ja suomalaisille tyypillinen itsepalvelukulttuuri on heille vieras. Kiinalaiset käyttävä matkoillaan paljon rahaa ja esimerkiksi laadukkaisiin ruokatuliaisiin pitäisi satsata, koska ne ovat heille myös statuskysymys. Heille kannattaa myös tarjota yhdessä maisteltavia ruokia isojen yksittäisannosten sijaan.

Vaellusmatkailun osalta Hook kaipasi lounas- ja evästuotteiden kehittämistä. Ulkona syöminen on ehdoton elämys matkailijalle. Grillimakkarat, tikkupullat ja nuotiokahvi ovat loistavia tuotteita ja esimerkkejä suomalaisesta elämäntavasta, Hook toi esiin. Luonnossa ruokaillessa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, hän muistutti.

Myös Liisa Renfors (VisitFinland) korosti asiakaspalvelun merkitystä hyvinvointiin liittyvässä ruokamatkailutuotteessa. Kaikille matkailijoille suomalaiseen perinteeseen kuuluva seisova pöytä ei ole tuttu, ja heitä pitää ainakin opastaa, mitä pöydässä on saatavilla. Esteettisyys on tärkeä hyvän tuotteen elementti. Ruokaan kannattaa yhdistää kulttuuria ja miettiä, mennäänkö viestinnässä ravitsemis- vai ruokanautintonäkökulma edellä. Raaka-aineiden terveysvaikutuksia kannattaa korostaa, mutta gourmet-näkökulma (hyvin valmistettu ja pöytään asti tarjoiltu ruoka) on tärkein. Talvimatkailun osalta olisi kehitettävä terveellisempiä vaihtoehtoja rinteissä olevien perinteisten hampurilaispaikkojen sijaan.

Susanna Markkola (VisitFinland) valotti kulttuurimatkailun kantavia teemoja: tapahtumat, taiteen alat, kulttuuriperintö ja elämäntavat. Kulttuurimatkaan liittyy aina myös ruoka, jonka on tuettava kulttuurituotetta.

Ruokamatkailun kehittämiseen liittyy myös tuotekriteerien kehittäminen. Tilaisuudessa käynnistettiin keskustelu, minkä tyyppisiä kriteerejä ruokamatkailuun pitäisi laatia, ja pitääkö VisitFinlandin kehittämisohjelmiin (kulttuuri, kesäaktiviteetit, talvi, hyvinvointi) laatia erilliset ruokakriteerit. Tästä ajatuksia voit lähettää osoitteeseen: kristiina.havas(at)haaga-helia.fi. Samaan osoitteeseen voit myös ilmoittaa tietoja käynnissä/suunnitteilla olevasta ruokamatkailun hankkeesta ja muista toimenpiteistä sekä ilmoittaa halukkuus toimia alueellisen työpajan osatoteuttajana.

Tilaisuuden aineistot ja tilaisuuteen liittyviä bloggauksia löydät kootusti täältä.

Tilaisuuden tarjoilut kuvasivat hyvin ruokamatkailun henkeä: paikallisia, suomalaisia raaka-aineita

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen