Lähiruokaohjelma

torstai 18. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua!




Me käymme joulun viettohon taas kuusin kynttilöin... Tutun joululaulun sävelet johdattelevat meidät kaikki pikkuhiljaa joulun ajan tunnelmiin. On laittanut äiti kystä kyllä… saattaa ajatukset runsaiden joulupöydän antimien äärelle. Myös esimerkiksi joululehdet pursuavat tunnelmia ja täydellisiksi puunattuja ja sisustettuja koteja notkuvine herkkupöytineen.

Kaikki tämä saattaa aiheuttaa myös ahdistusta: millä kaikki jouluvalmistelut ehtii tehdä! Kaikilla kun ei ole aikaa, tai haluakaan pyrkiä siihen muiden luomaan jouluidylliin. Onneksi nykyisin voi joulunkin ottaa rennommin ja sitä kukin viettää tavallaan, myös ruokien suhteen. Muiden äitien tekemää ruokaa voi tuunata mieleisekseen ellei kaikkia laatikoita osaa tai ehdi tehdä itse. Joulunalusajan myyjäisistä mukaan voi hankkia ihania leivonnaisia, laatikoita, säilykkeitä – ne joku on tehnyt lämpimin ajatuksin ilahduttamaan muita. Pöydästä voi huoletta jättää pois ne vähemmän suositut ruokalajit ja antaa täten tilaa jollekin uudelle, yllättävällekin.

Tänä vuonna joulu voi olla myös entistä lähiruokaisempi. Suoramyynti on kasvussa. Samoin lähiruoan erikoismyymälöiden määrä, joka ylitti loppuvuodesta jo 220 kappaleen rajan! Jouluksi ehtii hankkia herkkuja ja valmiiksi paketoituja ruokalahjoja vielä lähiruokaa myyvien verkkokauppojenkin kautta, joiden määrät ja valikoimat ovat koko ajan runsastumassa. Suunnatessasi lähiruokaostoksille, katso lähimmät myyntipaikat www.aitojamakuja.fi –sivuilta, myös mobiilisti!

Ruokakulttuuri muuttuu, myös juhlaruokien osalta. Tosin joulun suhteen ruokamaailman tulevat ja menevät trendit eivät pahemmin joulupöydän kokonaisuutta ole hetkauttaneet. Kinkku pitää pintansa, vaikka sen koko vuosi vuodelta pieneneekin. Laatikoista ja salaateista tutut raaka-aineet pysyvät, mutta ne voivat saada uuden muodon vaikkapa hyydykkeinä tai paahdettuina kasviksina. Joka vuosi tulee myös uusia hittiruokalajeja. Muutama vuosi sitten trendiksi muodostunut punajuuri-sinihome –laatikko on jo useissa perheissä tullut joulupöydän vakioantimeksi. Mikähän on tämän joulun trendiruokalaji?

Ruokaa tulee myös yleensä laitettua liikaa. Ruokahävikistä ei hyödy kukaan, siksi ruoanloput kannattaa piilottaa vaikkapa pitsaan, paistoksiin tai laatikoihin. Tai laittaa valmiiksi eväsannoksiksi pakkaseen. Jos omat neuvot eivät riitä, voi tuunausvinkkejä tutkia vaikkapa Marttojen sivuilta

Oheisin laulun sanoin haluan kiittää teitä vuodesta 2014 ja toivottaa kaikille oikein hyvää, rauhaisaa ja lähiruokaisaa Joulua!

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa!

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!

Teksti ja kuva: Kirsi Viljanen

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Uusi pohjoismainen ruoka valloittaa maailman – vai valloittaako?




norjalainen kampasimpukka-annos UPR-tyyliin


Uusi Pohjoismainen Ruoka, Ny Nordisk Mat, New Nordic Food - olet lähivuosina varmasti törmännyt näihin sanapareihin lukuisia kertoja! Pohjoismaiden keittiömestareiden vuonna 2004 antamasta julistuksesta innoituksensa saanut ja Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2007 käynnistämä ohjelmakokonaisuus (I-ohjelma vuodet 2007-2009 ja II-ohjelma vuodet 2010-2014) alkaa olla loppusuoralla. Ohjelmasta tehdään loppuarviointi, mutta sen menestystä ja merkitystä on analysoitu matkan varrella. Viimeisin tutkimus on marraskuussa julkaistu, 2014 Aarhusin yliopistossa Susanne Kollen ym. tekemä raportti ”Ny Nordisk Mad 10 år efter”. Se perustuu tanskalaisten asiantuntijoiden arvioihin ohjelman sisällöstä ja tuloksista. Näkökulmia ei suoraan voi yleistää koko totuudeksi, onhan Tanska suuri elintarvikkeiden viejämaa ja täten maatalous- ja elintarviketeollisuusrakenteiltaan muita maita erilaisempi, mutta antaa varmasti pohdittavaa meille kaikille.

Vastausten mukaan Uusi Pohjoismainen Ruoka (UPR) on ponnisteluistaan huolimatta vielä varsin ”niche-brändi”. Vaikka sen tunnettuus ruokaketjussa on noussut, ja Tanskaan tulee UPR-konseptiin pohjautuen esimerkiksi maailman paras ravintola –voittoja vuosi vuoden perään, ei UPR-ruoan kysyntä ole lähtenyt suureen nousuun. UPR-brändistä on toivottu apua myös viennin lisäämiseen, mutta UPR-tuotteiden vienti on vasta alkutaipaleellaan. Osa vastaajista kyseenalaisti, voiko UPR-hengen mukaisesti tuotettua ruokaa edes viedä, vai onko kyse enemmän brändistä ja ilmiön levittämisestä konkreettisten tuotteiden sijaan.

UPR-brändissä nähtiin paljon yhteneväisyyksiä ruokamaailman muihin vallalla oleviin trendeihin. Tämä luo nostetta myös pohjoismaiselle ruoalle ja sen kiinnostavuudelle. Pohjoismaisella uudella ruoalla on yhteinen arvopohja: aitoa, tuoretta, yksinkertaista ja eettistä, mutta tämä ei pelkästään riitä kiinnostuksen herättämiseksi. Vastaajat kritisoivat arvoja myös liian laajoiksi, toisaalta tämä luo yleistä nostetta ruokateollisuudelle, vaikka se ei UPR-brändin mukaista ruokaa tuottaisikaan. Uudelle pohjoismaiselle ruoalle kaivattiin lisäarvon tuottamista tuomalla esiin sen paikallisuutta, johon yhdistetään vahva tarinankerronta.

Tutkimuksessa hahmotettiin UPR-konseptille viisi erilaista tulevaisuuden skenaariota:

  • Uusi Pohjoismainen Ruoka häipyy kokonaan trendien vaihtuessa
Ruokamaailman trendit tulevat ja menevät. UPR-brändin noste ei kestä ja esimerkiksi ravintolat brändäävät itseään uudelleen. Sen sijaan linkki UPR:n ja muiden trendien kuten kestävyys ja paikallinen ruoka pysyy ja näkyy pohjoismaisessa keittiössä.
  • Uusi Pohjoismainen Ruoka säilyy varsin marginaalissa ja niche-markkinoilla
UPR kiinnostaa vain foodisteja ja ruokaturisteja. Saatavilla on vakaa valikoima UPR-tuotteita kuluttajaystävällisempään hintaan, tuotteiden valmistajat ovat lähinnä pienyrityksiä.
  • Uusi Pohjoismainen Ruoka voi muodostua vientituotteeksi
UPR säilyy niche-tuotteina, mutta niiden pääfocus on viennissä. Tuotteet ovat korkealaatuisia, ja niitä tuetaan tarinoilla.
  • Uusi Pohjoismainen Ruoka saavuttaa laajemman kiinnostuksen ja tuen
UPR karistaa elitistisen leiman ja siitä tulee kaiken kansan saatavilla olevaa ruokaa. Valikoimien saatavuuteen ja korkeisiin hintoihin pitää kiinnittää huomioita. UPR on myös isojen teollisuuslaitosten tuottamaa ruokaa?
  • Uusi Pohjoismainen ruoka on vain ruokaa..
UPR-konsepti häipyy kokonaan ja siitä jää jäljelle vain kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää ja laatua kohtaan, jotka tulevat osaksi meidän jokapäiväistä ruokaamme.


Minkä skenaarion Sinä valitsisit ja miksi? Toivon, että voisit kommenttikenttään jättää omia näkemyksiäsi Uusi Pohjoismainen Ruoka –konseptista ja siitä, mihin sen tulevaisuudessa pitäisi suuntautua.

Myös Grönlannissa UPR on nousussa


Elintarvikealan visiokeskustelua käydään nyt loppuvuodesta erilaisissa työpajoissa ympäri Pohjoismaita. Lisätietoa niistä löydät ohjelman internet-sivuilta, Twitteristä: @NyNordiskMat (myös hashtag  #nordicfood2024) ja Facebookista https://www.facebook.com/nynordiskmad?fref=ts.

Vaikka UPR-ohjelma varsinaisena ohjelmana loppuu nyt vuoden vaihteessa, on Pohjoismaiden ministerineuvosto päättänyt teeman eteenpäin viemisestä myös tulevaisuudessa. Linjausten mukaan jatkossa työn tulee keskittyä brändäämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen. Pohjatyö on tehty loistavasti ja tästä on hyvä jatkaa!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Lähiruoka uusimpien tutkimustulosten valossa



Lokakuussa julkistettiin Taloustutkimus Oy:n Suomi syö 2014 –tutkimuksen tulokset. Suurimmassa osassa väittämiä kuluttajien asenteet lähiruokaa kohtaan ovat pysyneet melko samoina edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin muutos on tapahtunut kuluttajien suhtautumisessa teollisesti tuotetun ruoan lähiruokaimagoon. Nyt peräti kolmannes vastaajista kokee, että myös teollinen suurtuotanto voi olla lähiruokaa. Aikaisemmassa tutkimuksessa tätä mieltä oli viidennes vastaajista.

Lähiruoka tunnistetaan kaupoissa nyt hieman paremmin, sillä aiempaa hieman harvempi kokee, että kaupassa on vaikea erottaa, mikä tuote on lähiruokaa ja mikä ei. Silti edelleen hieman yli puolet kokee lähiruoan tunnistamisen vaikeaksi ja edelleen valtaosa kuluttajista (78 %) haluaisi ostonsa tueksi selkeän merkinnän tuotteeseen tai hyllyyn, jos kyseinen tuote on lähiruokaa.

Samankaltaisia tuloksia antoi myös tänä vuonna eri yleisötilaisuuksissa (OKRA, Herkkujen Suomi ym.) aitojamakuja II -hankkeen ja Lähiruokaohjelman yhdessä toteuttama kysely. Näistä kyselyistä löytyy Päivi Töylin koostamaa analyysiä tästä ja Kirsi Viljasen koostetta Ruoka-Suomi -tiedotelehden nrosta 3/2014.

Suomi syö 2014 -tutkimuksen mukaan kuluttajat mieltävät lähiruoan nimenomaan paikalliseksi ruoaksi, sillä lähes puolet vastaajista (45 %) kokee, että lähiruoan pitää olla omalla asuinseudulla tuotettua ruokaa. Lähes yhtä moni (39 %) on sitä mieltä, että lähiruokaa on ruoka, joka on tuotettu Suomessa enintään 100 km:n säteellä. Vain noin joka kymmenes vastaaja pitää ylipäänsä Suomessa tuotettua ruokaa lähiruokana.

Vastaajista neljä viidesosaa ilmoitti ostavansa edes joskus lähiruokatuotteita. Määrä on kokonaisuutena kasvanut hieman toissa vuoteen nähden, mutta lähinnä ostamisessa voidaan nähdä hienoista siirtymää useammin ostamisesta harvemmin ostamiseen. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy siis varmasti tässäkin.

Tärkeimpiä motiiveja lähiruoan ostamiseen ovat aluetaloudelliset vaikutukset: halu kannattaa lähialueen työllisyystilannetta, taloutta ja tuottajia. Ne ovat tärkeitä noin 90 % lähiruuan ostajista ja tärkeys on pysynyt samalla tasolla viime vuosien aikana. Aluetaloudellisten näkökulmien lisäksi ostomotiivina korostuu tuoreus, valtaosa myös luottaa lähiruokatuotteiden laatuun, maukkauteen ja puhtauteen.

Tutkimuksen mukaan suosituin ostokanava lähiruoalle on tavallinen ruokakauppa, josta lähiruokaa ostaa 92 % ainakin joskus. Torilta vähintäänkin joskus ostaa lähiruokaa 76 %, suoraan tuottajalta 49 %, kauppahallista 48 % ja lähiruoan erikoismyymälästä 41 % vastaajista. Ruokapiiritoiminnan tai verkkokaupan kasvu ja kiinnostavuus eivät tässäkään tutkimuksessa vielä näy, sillä vastaajista vain harva ostaa niiden kautta lähiruokaa. Määrät ovat pysyneet aika lähellä toissa vuoteen verrattuna. Eniten lähiruokatuotteista ostetaan perunaa, vihanneksia ja juureksia. Erityisesti juustojen, jogurttien, rasvojen ja broilerin/kalkkunan osalta säännöllisesti ne lähiruokana ostavien osuus on noussut. Ehkä yllättävästikin lampaanlihan ostaminen lähiruokana on vähentynyt edelliseen tutkimukseen verrattuna.

Tutkimus osoittaa yrittäjille ja kehittäjille myös selviä signaaleja, joihin jatkossa on kehittämistyössä kiinnitettävä huomiota entistä tarmokkaammin. Vastaajien mukaan lähiruoan koetaan olevan selvästi vähemmän maukasta kuin kotimaisen ”tavanomaisen” ruoan, ja myös mauttomampaa kuin kotimainen luomu. Vastaajat myös luottavat em. tuotteita vähemmän siihen, että lähiruoan laatua valvotaan asianmukaisesti. Vaikka pientä positiivista muutosta edelliseen tutkimukseen verrattuna on tapahtunut, vastaajat luottavat lähiruoan osalta kotimaista luomua ja muuta tuotantoa vähemmän siihen, että tuote ja valmistustapa ovat sitä, mitä pakkauksissa kerrotaan ja siihen, että tuotteen raaka-aineiden alkuperä on merkitty luotettavasti. Kun eri selvitysten mukaan lähiruoan vahvuuksina on mainittu erityisesti tuoreus, maukkaus ja tuottajan ja kuluttajan välinen luottamus, osoittavat Suomi syö -tutkimustulokset sen, että jotakin on tehtävä. Lähiruokatuottajien ja –yrittäjien on pidettävä pakkausmerkinnät ajan tasalla ja edelleen tehostettava viestintää tuotteistaan, raaka-aineiden alkuperästä ja tuotantotavoista. Oiva-valvontajärjestelmänkin tuloksia kannattaa hyödyntää yrityksen tiedotuksessa. Lisäksi joka kerta, kun lähiruokana yritetään myydä muuta kuin kuluttajan lähiruoaksi mieltämää paikallista ruokaa (esimerkiksi ulkomaista alkuperää ”on pesty” kotimaiseksi), on näihin harhaan johtaviin markkinointitapoihin puututtava tarmokkaasti kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi.

Nyt valmistunutta kuluttajatutkimusta on mielenkiintoista verrata alkusyksystä valmistuneeseen lähiruoan tuotannon tulevaisuuden näkymiä selvittäneeseen TNS Gallupin tutkimukseen. Siitä tehty yhteenveto löytyy Lähiruokaohjelman bloggauksesta ”Lähiruoka ja suoramyynti kiinnostavat yhä useampaa maatilaa”.

Teksti: Kirsi Viljanen
Tämä teksti on aiemmin julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Ruoka-Suomi -tiedotelehden nrossa 4/2014.
Kuva: MMM:n kuva-arkisto/Marianne Laitinen