Lähiruokapäivä Arkadianmäellä

Eduskunnassa vietettiin 19.9.2014 sen historian toista Lähiruokapäivää. Päivään kuului Kansalaisinfossa pidetty kaikille avoin seminaari, Kansalaisinfossa olleet infopisteet sekä Eduskunnan viereen parkkeeranut Maaseudun mahtavin kauppa-auto, jossa oli jaossa maaseutu- ja lähiruokaohjelmamateriaalia, mutta myös ostettavia lähiruokatuotteita oikean kauppa-auton tavoin. Teemapäivä näkyi myös Eduskunnan ruokapalveluissa. Päivän oli suunnitellut Eduskunnan ruokaryhmä ja lähiruokakerho ja sen toteuttamiseen osallistuivat Aitojamakuja II -hanke, Ruoka-Suomi -verkosto, Suomen Ruokatieto ry ja EkoCentria.

Seminaarin avasi maa- ja metsätalousministeriö Petteri Orpo, joka toi esiin lähiruoan nykyisen kulutuskysynnän mutta myös sen vaikutukset työllisyyteen. Orpo korosti, mikä merkitys lähellä tuotetun ostamisella julkisissa hankinnoissa olisi aluetalouteenkin.

Seminaari keskittyi erityisesti lähiruokaan julkisissa elintarvikehankinnoissa. Alkuun kuulimme projektipäällikkö Leena Viitaharjun esityksen siitä, mitä aluevaikutuksia lähiruoalla on, miten paljon kunnat tällä hetkellä lähiruokaa hankkivat ja mitä muutoksia kunnat odottavat tulevien hankintojen osalta. Viitaharjun alustus perustuu Lähiruokaohjelmasta rahoitettuun tutkimukseen, jonka raportti Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa –raportti on luettavissa osoitteessa: www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf.

Keittiöesimies, kokki Jari Lehtivaara Taalintehtaan koulusta kertoi miten Kemiönsaari pystyy hankkimaan lähiruokaa omille asiakkailleen. Ravintolapalvelupäällikkö Merja Väänänen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiristä avasi puolestaan ison hankkijan käytäntöjä siitä, miten he ovat saaneet lähiruoan listoilleen, kts. lisätietoja tästä. Kimmo Remes LähiPuoti Remes Oy:stä kertoi yrittäjän näkemyksiä toimimisesta alueellisena lähiruokatukkuna tuottajan ja kuluttajan sekä julkisen hankintatoimen välillä.

Paneelikeskustelussa nousi esiin hankintalainsäädännön haasteet, samoin elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Toisaalta juuri valmistunut opassarja tilojen suoramyynnistä ja valmistuksesta auttaa toimijoita ymmärtämään lainsäädännön kiemuroita ja huomaamaan myös lähivuosina lainsäädäntöön tehdyt joustot - tämä tuotiin esiin kommenttipuheenvuoroissa.

Seminaarin veti yhteen Eduskunnan ruokaryhmän ja lähiruokakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari, joka samalla kertoi Lähiruokapäivän aamuna tehneensä aloitteen siitä, miten julkisissa hankinnoissa jatkossa kriteeriksi tulee ottaa se, että ostettava tuote täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset. Lue aloite tästä.

Lähiruokapäivään kuului myös infopisteet, joissa kävikin vilske. Kansanedustajat ja Eduskunnan muu henkilökunta kyselivät ja keskustelivat ahkerasti lähiruoasta ja keräsivät aineistoja mm. tulevien puolueohjelmien laadinnan taustamateriaaliksi.

Lähiruokapäivään osallistuneista monet suuntasivat kulkunsa myös Maaseudun mahtavimpaan kauppa-autoon lähiruokaostoksille, jonka kesäkiertue on nyt ohi.

Päivä sai yllätysvieraan, kun EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos saapuessaan Suomen kanssa käytäviin neuvotteluihin poikkesi delegaationsa kanssa Lähiruokapäivän infopisteille. Minulla oli kunnia luovuttaa heille suomalaista kauraleipää ja muita tervehdyksiä sisältävä kassi, lisäksi komissaari sai pikakatsauksen Suomen politiikkaan ja käytännön kehittämistyöhön lähiruokasektorilla.

Olen onnellinen, että lähiruoka on Arkadianmäellä otettu vakavasti. Ruokaryhmän ja lähiruokakerhon kautta pystytään välittämään kansanedustajien kesken lähiruokasektorin ajankohtaisia kuulumisia ja keräämään tietoa virallisten eduskunnan toimielinten käsittelyiden taustaksi. Kansanedustajat kuuntelevat myös tarkalla korvalla alan pienempienkin yritysten huolia ja toiveita toimintaedellytysten kehittämiseksi. Kiitos siitä!

Lähiruokapäivän kunniaksi laadin kansanedustajille ja koko Eduskunnan henkilöstölle jaetun tervehdyksen, jonka teksti alla:

*****************************

Hyvää Eduskunnan Lähiruokapäivää 19.9.2014!

Elämme lähiruuan nosteen aikaa. Lähiruoka kiinnostaa, ruuan alkuperä halutaan tietää ja kuluttaja haluaa tunnistaa tuottajan kasvot tuotteen takana. Toisaalta tuottajalla on enää harvoin mahdollista kohdata tuotteensa loppukäyttäjä ketjun moniportaisuuden vuoksi. Lähiruoka lyhyine jakeluketjuineen on yksi keino lähentää tätä yhteyttä. Lähiruoan lisääntyvän tuotannon ja käytön myötä saamme myös arvokkaita työpaikkoja, verotuloja ja elinvoimaa maaseudulle. Lähiruoan suosiosta kertoo osaltaan yhä kasvava lähiruoan erikoismyymälöiden määrä, lähiruokaa ostavien ruokapiirien perustaminen, lähiruokaa välittävät verkkokauppa- ja muut uudenlaiset myyntiratkaisut sekä kuluttajien ja tuottajien kasvava kiinnostus suoramyyntiä kohtaan.

Lähiruoan vauhdittamisessa poliittisten linjausten merkitys on suuri. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymä hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 osoittavat, että lähiruokaan uskotaan tosissaan, ja että kehittämistyötä sen eteen on tehtävä pitkäjänteisesti.

Periaatepäätöksen tavoitteet vuoteen 2020 ovat:

1) monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta,

2) parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin,

3) kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä,

4) parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia,

5) tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja

6) lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta.

Nykyinen hallituksen lähiruokaohjelma on ollut yksi askel tavoitteiden saavuttamiseen. Työ jalkautuu käytännön tasolle erityisesti Maaseudun kehittämisohjelman toimenpitein. Alueet ovat vahvasti lähiruokateemassa mukana: jokaisessa ELY-keskusten laatimassa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa lähiruoka on kehittämisen painopisteenä mukana, ja alueille on jo laadittu tai ollaan laatimassa elintarvikesektoria ja lähiruokaa suuntaavia strategioita.

Tarvitsemme kuitenkin jatkossakin maamme korkeimpien poliittisten päättäjien sitoutumista lähiruoan eteen tehtävään työhön periaatepäätöksen linjausten mukaisesti. Toivon, että lähiruoka olisi mukana vahvana teemana valmistautuessanne tuleviin eduskuntavaaleihin. Toivon, että lähiruoka tulisi näkymään kehittämisen kohteena myös tulevassa hallitusohjelmassa ja että tähän mennessä tehty työ kantaisi sitäkin kautta pitkälle tulevaisuuteen. Sen ovat ansainneet upeat lähiruoan tuottajamme, sen jalostajat ja myyjät, samoin sitä arvostavat kuluttajat.

Lähiruokaterveisin,

Kirsi Viljanen

Lähiruokaohjelman koordinaattori

maa- ja metsätalousministeriö

*********************

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Henna Väyrynen/MMM

Apua suoramyyntiin on nyt tarjolla!

Tänään oli ilon päivä! Päivänvalon saivat kauan odotetut maatilojen suoramyyntioppaat, joita on tehty Turun yliopiston Brahea-keskuksen johdolla yhteistyössä MTK:n, SLC:, MMM:n, kuntien elintarvikevalvojien ja yrittäjien kesken.

Opassarja kattaa oppaat alkutuotteiden suoramyynnistä, vähittäismyyntitoiminnasta ja elintarvikkeiden valmistuksesta ja myynnistä. Painetuissa esitteissä on tiiviisti kuvattu niitä askelmerkkejä, joita täytyy huomioida aloitettaessa ao. toimintoja. Oppaissa kuvataan toimintojen mahdollisuuksia, omavalvonnnan vaatimuksia ja kuljetuskysymyksiä, lisäksi joka oppaassa on omia spesifimpiä näkökulmia. Jokaiseen oppaaseen on myös koottu yrittäjien esittämiä kysymyksiä, joihin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa on haettu vastauksia.

Esitteet on tarkoitettu vain pika-avuksi toiminnan aloittamisen suunnittelussa ja omien ajatusten selkeyttämiseksi. Varsinainen opasmateriaali löytyy internetistä osoitteesta: http://www.aitojamakuja.fi/suoramyynti/ , joka jakautuu samoin kolmeen edellä mainittuun toimintoon.

Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskuksesta esitteli netistä löytyvää opasmateriaalia

Opasmateriaali avaa kansantajuisella kielellä joskus monimutkaiseltakin tuntuvaa elintarvikelainsäädäntöämme ja kertoo hyvin käytännönläheisellä tavalla, mitä pitää ottaa huomioon minkäkin tyyppisessä toiminnassa, keneen ottaa yhteyttä missäkin vaiheessa ja antaa linkkien ja mallipohjien kautta apuja esimerkiksi omavalvontasuunnitelman tekoon.

Lämmin kiitos kaikille opasmateriaalin työstämisessä mukana olleille! Tätä ovat tuottajat ja yrittäjät kipeästi kaipaneet! Nyt alkaa oppaiden jalkauttamistyö maatiloille MTK:n ja SLC:n tilaisuuksien kautta, suosittelen kaikkia suoramyyntitoiminnasta kiinnostuneita menemään oman alueensa tilaisuuksiin mukaan! Tilaisuuksien aikataulut tullaan julkaisemaan mm. aitojamakuja.fi -sivustolla. Apuja suoramyyntitoiminnan käynnistämiseen saa myös aitojamakuja-aluetoimijoilta, joiden yhteystiedot löydät täältä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

Herkutellaan riistalla - riistaruoka.fi

Syksyn riistanmetsästyskausi on kovaa vauhtia kiihtymässä. Monet kaipailevat uusia reseptejä saaliinsa hyödyntämiseen. Tai pohtivat, missä voisi myydä pieneriä metsästettyä riistaa. Nyt tähän on oiva apu: riistaruoka.fi –portaali.

Suomen Metsästäjäliitto toteutti vuoden 2014 alkupuoliskolla ”Luonnollisesti – metsästä pöytään: Riistaruoka” –hankkeen, jonka rahoitti maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosasto. Hankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen riistalihan vaikuttavuutta ja arvostusta välittämällä riistalihaan liittyvää tietoa ja luomalla välineitä riistasektorin ja kuluttajien väliseen vuorovaikutukseen. Itse sain mahdollisuuden tutustua riistalihasektoriin hankkeen ohjausryhmän jäsenen ominaisuudessa. Pakko todeta, että harvassa työryhmässä on yhtä herkulliset kokoustarjoilut!

Hankkeen alussa perustettiin riistaruokaa –blogi, jossa on hankkeen vetäjän kirjoituksia (ml. reseptejä) ja kokemuksia riistaruoasta, sen elämyksellisyydestä ja muun muassa pidetyistä riistaruokakursseista. Blogi on siirretty nyt osaksi riistaruoka.fi –sivustoa, joka lanseerattiin kansainvälisillä Erämessuilla 5.6.2014.

Riistaruoka-fi –sivustolla on runsaasti ammattilaisten laatimia riistalihareseptejä eri riistalajeista, lisäksi sivulle voi toimittaa julkaistavaksi oman maukkaan riistaan perustuvan reseptinsä kuvineen.


Sivustolla on myös tietoa niistä vaatimuksista, jotka tulee ottaa huomioon saatettaessa riistalihaa markkinoille. Sivustolle voi jättää ilmoituksen myynnissä olevasta riistalihan erästä, samoin sinne voi ilmoittaa halukkuudesta ostaa riistaa. Sanomattakin on selvää, että kaiken sivustolla ilmoitettavan riistan on oltava lainmukaisesti metsästettyä! Sivustolta löytyy myös tietoa riistamestarin koulutuksesta, ja sivuille voi jättää riistaruokaan liittyviä kysymyksiä riistamestarin vastattavaksi.

Sivustolla on kerrottu riistalihan lisäarvosta kuluttajalle sekä kuvattu keskeisimmät riistalihan säilömismenetelmät. Yhteistyössä Viini-lehden kanssa sivustolle on rakennettu Riistasta viiniin –hakupalvelu, joka auttaa kuluttajaa löytämään tiettyyn riistaruokaan juuri oikeanlaisen viinin. Hankkeen aikana haaveeksi nousi vastaavanlaisen hakupalvelun lisääminen sivustolle myös kotimaisista pienpanimoiden oluista.

Suomen Metsästäjäliitto on sitoutunut sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen, ja sivuilla tullaan näkemään jatkossakin muun muassa blogipäivityksiä, ajankohtaistietoa ja riistakokkien kehittämiä reseptejä. Toivottavasti riistaruokaa rakastavat kotikokkaajat myös innostuvat jakamaan omia herkkureseptejään sivustolla muidenkin iloksi ja kokeiltavaksi! Nyt päättyneen hankkeen jatkoksi maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Suomen Metsästäjäliitolta koulutusmateriaalin tuottamisen vuoden 2014 aikana laadukkaan riistalihan saamiseksi markkinoille.

Lisätietoja: Panu Hiidenmies, Suomen Metsästäjäliitto

www.riistaruoka.fi


Teksti: Kirsi Viljanen, hankkeen ohjausryhmän jäsen.
Kuvat: MMM-kuva-arkisto

Lähiruoka ja suoramyynti kiinnostavat yhä usempaa maatilaa

Keskiviikon 3.9.2014 Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä uutisoitiin lehden tekemästä kyselystä, jossa selvitettiin nykyisten ja tulevien viljelijöiden kiinnostusta erilaisiin tuotantomuotoihin ja myyntikanaviin.

Lähiruoka oli vastaajien mielestä kaikkein houkuttelevin tuotantotapa, vastaajista lähes 80% kannatti lähiruokaa. Lähes yhtä kiinnostavaa oli monialainen tuotanto tiloilla. Tavanomainen, nykytyylinen maatalous oli vasta sijalla neljä. Eniten vastustettiin GM-viljelyä ja yhteisömaataloutta. Suoramyynti oli puolestaan myyntikanavista kiinnostavin, lähes 70% ja vasta toisella sijalla oli myynti teollisuusyrityksiin. Verkkokauppa ei vieläkään tunnu lyövän itseään läpi, sillä se oli vastaajien mielestä vähiten kiinnostava.

Maa- ja metsätalousministeriö ja Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry tilasivat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:ltä Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksen. Siihen liittyvä kysely suoritettiin alkuvuodesta 2014, ja sen otoskoko oli lähes 5 000 tilaa. Aineisto on painotettu vastaamaan kaikkia tiloja 3-vaiheisella matriisilla. Kehitysnäkymät -tutkimuksen lähiruokaa koskevat tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin edellä mainitun MT:n tutkimuksen. Maito myydään jatkossakin pääosin suoraan meijereille, mutta suoramyynnin kuluttajille odotetaan kuitenkin tuplaantuvan vuoteen 2020 mennessä. Samoin naudanliha myytäisiin jatkossakin lihanautatiloilta pääosin jalostavaan teollisuuteen, mutta suoramyynnille on tulevaisuudessa tilojen vastausten mukaan kovaa innokkuutta. Emolehmien osalta tulokset näyttävät, että niitä tuottavilla tiloilla suoramyyntihalukkuus kasvaisi todella paljon nykytilanteeseen verrattuna, samoin myynti ruokapiireille. Lampaan lihassa jo nyt suoramyynnin osuus on korkea ja sen odotetaan kasvavan entisestään - ruokapiirien merkityksen odotetaan kasvavan kolminkertaiseksi. Kananmunien osalta jo nyt suoramyynti on lähes yhtä vahvoilla kuin myynti jatkojalostukseen ja sen odotetaan kasvavan suurimmaksi myyntikanavaksi vuoteen 2020 mennessä. Kaiken kaikkiaan kotieläintiloista suoramyyntikiinnostus on kasvamassa nykyisestä 12% tiloista 21 prosenttiin.

Viljojen osalta toiset maatilat, myynti jalostavaan teollisuuteen ja keskusliikkeille ovat nyt ja jatkossakin tärkeimmät myyntikanavat. Perunasektorilla on nyt ja tulevaisuudessakin monia kanavia tuotteiden markkinoille saattamiseen, suoramyynti ollen sijalla 2. Tässä tuoteryhmässä nousee esiin lähikauppojenkin merkitys. Kaksi viidestä vihannestilasta myy vihanneksia suoraan kuluttajille, ja myynnin ruokapiireille odotetaan kasvavan voimakkaasti. Marjat käydään nyt ja jatkossakin hakemassa pääosin suoraan tiloilta, niissä korostuu myös lähikauppojen merkitys.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tuoteryhmistä marjoja, lampaanlihaa, kananmunia ja vihanneksia ja juureksia myydään tällä hetkellä eniten suoraan tiloilta, ja tämä trendi jatkuu. Lähialueen julkisiin keittiöihin myydään eri tuoteryhmiä tällä hetkellä jonkin verran ja pientä kasvua on odotettavissa, todennäköisesti niihin tuotteet kulkevat jatkossakin (lähi-)tukkujen kautta.

Suoramyyntiin kohdistuvan kiinnostuksen myötä myös innokkuus suoramyynti-investoihin on kasvamassa. Jopa 3 000 tilaa on tekemässä esimerkiksi kauppakunnostustiloihin ja pakkaamolaitteisiin liittyviä investointeja lähivuosina. Eniten suoramyynti-investointihalukkuutta on Hämessä ja Lapissa. Elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä harjoittavien tilojen osuus on puolestaan korkein Kaakkois-, Keski-Suomessa ja Kainuussa.

Tutkimus myös osoittaa viljelijöiden tulevaisuuskuvissa isojakin muutoksia. Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä sianlihatilojen määrä on laskenut rajusti ja lammastiloja on enemmän kuin sikatiloja. Tuottavuuden kasvusta johtuen sianlihan tuotantomäärien ei kuitenkaan odoteta laskevan nykytasosta.

Koulutustarveselvityksessä eniten tarpeita esitettiin elintarvikelainsäädäntöön, tukipolitiikkaan, suoramyyntiin ja markkinointiin liittyen. Aitoja makuja II -hanke onkin oivasti ajankohtaiseen tarpeeseen liittyen asialla: 16.9. julkistetaan tilojen suoramyynti -opaspaketti, jonka jälkeen tiedossa on alueellisia ja paikallisia koulutuksia yhteistyössä tuottajajärjestöjen ja Aitojamakuja-aluetoimijaverkoston kanssa, katso lisää tästä.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: MMM/Kuva-arkisto, kuvaaja Seppo Samuli

Lisätietoja Maatilojen kehitysnäkymät 2020 -tutkimuksesta:
Eeva Heikkilä, tutkimusjohtaja
Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
etunimi.sukunimi(at)tnsglobal.com