Vuoden lähiruokateko -voittajat julkistettu Lähiruoka ja luomu –messuilla

 

Tämän vuoden Lähiruoka- ja luomu –messut avattiin Helsingin messukeskuksessa  Vuoden lähiruokateko –palkinnon julkistamisella. Tämän vuoden voittajaksi arviointiraati valitsi Heinolan Heila –lähiruokamyymälän, joka saa voitostaan Suomen messusäätiön myöntämän 5000 euron palkinnon. 

Heinolan Heila tekee lähiruuan ostamisen helpoksi, sillä sen vahvuuksia ovat monipuolinen, kuluttajaa ymmärtävä valikoima ja hyvä sijainti. Heila mahdollistaa toimeentulon merkittävälle määrälle pientuottajia ja -yrityksiä sekä monipuolisilla tuotteillaan ja palveluillaan nostaa koko lähiruokasektorin tunnettuutta.

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittajien on helppo hymyillä! Kuva: Messukeskuksen mediapankki

Yleisökilpailun 1000 euron palkinnon sai äänestäjien suosikki Vemo's lähiruokapuoti Vehmaalta. Lue lisää Suomen messujen tiedotteesta.

Yleisöäänestyksen voitto meni tänä vuonna Vehmaalle. Kuva: Messukeskuksen mediapankki

Kuvassa Vuoden lähiruokateko -kilpailun sekä yleisöäänestyksen voittajat sekä palkinnonsaajan valinnut arviointiraati. Kuva: Messukeskuksen mediapankki

Lähiruoka- ja luomu –messuilla on tänäkin vuonna runsas kattaus herkkuja ympäri maatamme. Tarjolla on leivonnaisia, liha-, kala-, mylly-, maito-, marja- ja hedelmätuotteita, kastikkeita, juomia ja monenmoista muuta niin paikan päällä nautittavaksi kuin kotiin ostettavaksi. Ohessa muutamia maistiaisia messuilta, paikan päällä pääset kokemaan paljon enemmän!

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut kokonaisuutta.

Lähiruoka- ja luomumessut sekä kaikki Kevätmessukokonaisuuden muut messut jatkuvat sunnuntaihin 24.3.2024 saakka. Käythän sinäkin!

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen ruokakulttuurin päivää!

 

Kuva: Kirsi Viljanen

Kalevalan päivästä on vuosien varrella muodostunut myös suomalaisen ruokakulttuurin päivä. Ja aiheesta, sillä meillä on hieno ja alueellisesti rikas ruokakulttuuri, jota kannattaa ylpeydellä juhlia.

Suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri ovat erityisesti tänä vuonna tapetilla. Suomen kokkimaajoukkue voitti historiallisesti kultaa Stuttgartissa järjestetyissä IKA Culinary Olympics –kisoissa* helmikuussa. Annoksissa oli käytetty mm. ohraa, härkäpapua, muikunmätiä, perunakakkua, poroa, kuhaa ja omenaa tuoden hienosti ruokakulttuuriamme esiin. Stuttgartista toi kultaa myös Suomen Compass Group CulinaryTeam Finland, joka voitti Community Catering –kilpailusarjan. Maaliskuussa suomalainen huippuosaaminen saa lisää näkyvyyttä, kun Norjan Trondheimissä järjestetään Bocuse D’orin Euroopan karsintakilpailu. Karsinnassa Suomea edustaa Ismo Sipeläinen assistenttinaan Kaisa Laanemäe ja valmentajanaan Kristian Vuojärvi.

*Maa- ja metsätalousministeriö tuki Kokkimaajoukkueen kilpailuihin valmentautumista ja viestintää.

Kultamitalistit! Kuva: IKA/Culinary Olympics

Alueellista ruokakulttuuria ja kestävää matkailua edistävä EuropeanRegion of Gastronomy -juhlavuosi myönnettiin täksi vuodeksi Saimaan alueelle. ERG-status on tärkeä Saimaalle, mutta myös koko Suomelle. Se vahvistaa alueen alkutuotantoa, matkailua, ruokamatkailua, muuta elinkeinotoimintaa, kulttuuria ja ennen kaikkea ylpeyttä omasta alueesta ja sen suomista mahdollisuuksista. tastesaimaa.fi –sivulla löytyy tietoa alueen ruokakulttuurista, tuotteista, palveluista, elämyksistä ja tapahtumista. Saimaan ERG-status on hieno jatkumo vastaavan statuksen 2020-21 omanneelle Pohjois-Savon alueelle.

Toukokuussa ruokamaailman huomio kohdistuu Helsinkiin, jossa julkistetaan Pohjoismaiden Michelin -opas. Tilaisuus kerää paikalle runsaasti ruoka-alan vaikuttajia ja kansainvälistä mediaa ja tapahtuma onkin oiva paikka esitellä myös suomalaista ruokakulttuuria. Ruoka näkyy ja maistuu muutenkin tänä vuonna Helsingissä, sillä ruoka on yksi Helsingin tapahtumallisuuden ja matkailun teemoista. Tämä näkyy kaupungissa erityisesti touko-kesäkuussa järjestettävien ruokaviikkojen aikana, johon tapahtumajärjestäjä –haku juuri päättyi. Turku oli Michelin –oppaan julkistuspaikkana viime vuonna.

Kansainvälinen huomio kiinnittyy jälleen 2026 Suomeen, kun Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki. Alueen ruoka-alan toimijat ovat jo verkostoituneet ollakseen näkyvä ja maistuva osa pohjoisen juhlavuotta. Tarkat kriteerit täyttäville lähiruokatuotteille on perustettu Arctic food lab –tuotemerkki ja ruokasektorin ja erilaisten tapahtumien kehittäminen on jo täydessä käynnissä.

Suomessa järjestetään paljon kansainvälisiä konferensseja ja kokouksia ja toisaalta taas Suomi on edustettuna monissa kansainvälisissä järjestöissä ja organisaatioissa. Nämä ovat oivia tilaisuuksia tuoda esiin vastuullista tuotantoamme, laadukkaita raaka-aineitamme, innovatiivisia tuoteuutuuksia ja monipuolista ruokakulttuuriamme. Tämän ruokadiplomatian edistämiseksi on muun muassa luotu elintarvikeyritysten käyttöön yhteneväinen tarina ”The smart taste of Finland”, joka on julkaistu videona ja power point –presentaationa. Suomen keittiömestarit ry julkaisi niin suurlähetystöjen kuin muidenkin suomalaisesta ruuasta kiinnostuneiden käyttöön Suomiruoka–reseptiikkaa. Tapahtumien järjestämisessä on tärkeää tarjota suomalaista ruokaa sitä taustoittavien tarinoiden kera.

Kuva: chefs.fi / Pekka Rötkönen

Erilaisten juhlavuosien ja isojen tilaisuuksien ja julkisuuden myötä Suomen maine ruokamaana vahvistuu. On kuitenkin tärkeää muistaa, että meistä jokainen muovaa omilla arvoillamme ja valinnoillamme ruokakulttuuriamme, joka muuttuu myös ajan ja yhteiskunnan myötä.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Teksti: Kirsi Viljanen

Vuoden 2024 ruokatrendejä ja -ilmiöitä

Vuosi 2023 lähestyy loppuaan ja on aika kurkistaa, mitä tulevan vuoden ruokatrendeistä ja –ilmiöistä on eri puolilla kirjoitettu.

Haaga-Helian laajassa raportissa tuodaan esiin hiilineutraalit kasvatusmenetelmät, joissa päästöjä kompensoidaan. Lihaa korvaavia kasviproteiineja voidaan myös 3D tulostaa ja taas toisaalta ruhosta pyritään käyttämään kaikki osat. Kauratuotteiden suosio lisääntyy, samoin adaptogeenisten tuotteiden kuten sienijauheiden käyttö on nousussa. Välipaloja kehitetään raaka-aineista, jotka muuten päätyisivät ruokahävikkiin.

Saksalaisen Zukunftsinstitutin Hanni Rützlerin koostamassa FoodReport 2024 – julkaisussa kasviperäinen ruoka on edelleen yksi tärkeimmistä elintarviketrendeistä vuonna 2024. Uusien teknologioiden myötä markkinoille tulee parempia lihan- ja kalankorvikkeita. Raportissa ennustetaan naisten määrän lisääntyvän paitsi huippuravintoloissa kokkeina, mutta myös bloggareina, innovatiivisten startup-yritysten perustajina jne. Trendinä on myös uudistava ruoka, jolla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja minimoidaan maatalouden vaikutusta ilmastonmuutokseen tai tehdään aktiivisesti toimia maaperän elvyttämiseksi. Ruokahävikin lisäksi Rützler nostaa esiin ruuan kiertotalouden, jossa hyödynnetään raaka-aineet tarkasti. Paikallinen eksotiikka –trendissä aletaan tuottaa lähituotantona aiemmin tuonnin varassa olleita tuotteita, osittain myös ilmastonmuutoksen myötä.

Myös maailman johtava trendien ennakointiyritys WGSN nostaa raportissaan esiin uudistavan ruuan ja juomat sekä mielihyvää tuovat ruuat. Ruuan jäljitettävyystiedot luovat ruokaturvallisuutta, mutta antavat myös lisäarvoa ruokaketjuun. Hyvinvointi trendinä luo paljon mahdollisuuksia alalle. Moniaistillisuus korostuu ja kehitteillä on muun muassa tv, jonka ruokaohjelmia katsoessa huoneeseen leviäisi ruuan tuoksu.

Euromonitor International kuvaa raportissaan yleisiä trendejä, joilla on vaikutusta kuluttajaan. Hyvinvointi laajasti tarkasteltuna on tärkein ja ihmiset ovat avoimia uusille hyvinvointia parantaville innovaatioille. Personoidut ravintorikkaat ruokavaliot yleistyvät. Tekoälyä käytetään yhä enemmän muun muassa kohdennettuun markkinointiin. Kestävyys on yhä tärkeämpää, mutta kuluttajat vaativat oikeaa läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, jotta ”viherpesua” ei enää tapahtuisi.

Kuluttajatrendejä analysoiva Mintel nostaa esiin 3 ruoka-alaan liittyvää trendiä. Luota prosessiin –trendissä elintarvikeyritysten on lisättävä läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä ja tarjottava kuluttajille tietoa prosessoiduista ja ultra-prosessoiduista tuotteista. Minimaalisesti prosessoitujen, ravintorikkaiden tuotteiden suosio kasvaa. Ikämuokattu –trendi nostaa esiin X sukupolven, jonka edustajat kaipaavat ruokaa ja juomia, jotka edistävät hyvää terveyttä. Optimoitu syöminen –trendissä nostetaan esiin teknologiset ratkaisut kuten tekoäly, joita hyödynnetään muun muassa kaupassa ostosvalinnoissa ja henkilökohtaisessa reseptiikassa.

Monikansallinen elintarvikeyhtiö ADM nostaa raportissaan esiin 6 trendiä. Sosiaalisen median myötä eri maiden ja alueiden ruokakulttuurit tulevat tutuiksi ja niitä halutaan testata omassa keittiössä ja ravintolakäynneillä. Ruualta odotetaan kätevyyttä ja helppoutta, mihin valmisateriat ja mukaan otettavat välipalat vastaavat. Toisaalta ruuasta etsitään lohtua ja lapsuudesta tutut ruuat ovat suosiossa, mutta niitä ollaan valmiita tuunaamaan. Makuelämyksiä rikastetaan luonnosta peräisin olevilla väreillä ja kasviksilla. Kasvipohjaisten proteiinien käyttö lisääntyy ja kalalle vaaditaan kasvipohjaista vaihtoehtoa. Ruokaketjun jäljitettävyys korostuu, ja tuottajia ja paikallisia brändejä nostetaan esiin.

Yhdysvaltalaisen ravintola-alan kattojärjestön raportissa isoimmaksi trendiksi mainitaan sosiaalinen media, erityisesti TikTok, ja sen merkitys markkinoinnissa, ilmiöiden synnyttäjänä ja alueellisten ruokien ja ruokakulttuurien esiin nostajana. Ruuista raportti nostaa esiin keitot ja padat, kanansiivet, BBQ:n, grillatut ja lämmitettävät juustot (huom. suomalainen leipäjuusto mainittu ”juustoleipa”) sekä täytetyt kasvikset. Juomissa korostuu kasvien (yrtit, kukat jne) käyttö makuina ja koristeina.

Samoin Yhdysvalloissa toimiva The Specialty Food Association (SFA) on julkaissut oman ennusteensa. Taloudellisessa tilanteessa rahoille halutaan vastinetta. Juomien merkitys kasvaa ja markkinoille tulee yhä enemmän tuotteita, joilla on erilaisia terveysvaikutuksia. Solulihaa kehitellään ja markkinoille kaivataan kasvipohjaisia kalankorvikkeita. Keittojen suosio kasvaa. Yksittäisistä tuotteista raportti nostaa esiin persikat, chilit, tahinin, mustan seesamin, maitoteen ja uben, joka nousi hittinä esiin myös ADM:n raportissa.

Keskon ruokailmiöt 2024 –raportin mukaan kokonaisvaltainen hyvinvointi on edelleen keskiössä. Raportin trendit voi kiteyttää kolmeen. 1.Paluu perusasioihin. Erikoisdieetit ovat taka-alalla ja ravitsemussuositusten mukaiset asiat nousussa. 2.Hyvän mielen ruokaa. Oman mielen hyvinvoinnille haetaan ekstratukea ruokaan liittyvistä asioista. 3. Kestävän hyvää. Yhä useampi kokee hyvinvointinsa riippuvan myös siitä, miten lautaselle päätyvä ruoka on tuotettu.

Valio Aimo tiivistää raportissaan trendit viiteen: vastuullisuus, kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi, helppous, ruokavalinnat osana identiteettiä ja fyysisen ja digitaalisen yhdistäminen. Uudistavan maatalouden ja paikallisuuden merkitys kasvaa. Hyvinvointi nähdään yhä kokonaisvaltaisempana teemana, joka pitää sisällään sekä fyysisen että henkisen puolen. Kuluttajat kaipaavat yhä enemmän sekä tuote- että palveluratkaisuja, jotka tuovat helpotusta ja ajansäästöä arkeen. Ruoka on tärkeä sosiaalista ja yksilöllistä identiteettiä määrittävä tekijä. Erityisesti nuoremmat kuluttajat haluavat ruokaa omilla yksilöllisillä ehdoillaan, kaikille sopiva malli ei enää riitä. Verkkomaailmassa vietetään yhä enemmän aikaa, mikä on luonut pohjan virtuaalisten maailmojen ekosysteemin synnylle. Brändejä, tuotteita ja palveluita kehitetään metaversumissa.

Isobritannialainen kauppaketju Waitrose & Partners tarkastelee raportissaan trendejä vuodesta 2025 eteenpäin. Tekoälyä käytetään jo nyt muun muassa kuluttajatrendien seuraamiseen, mutta sen avulla voidaan luoda myös innovatiivisia reseptejä. Uudet proteiinin valmistustavat lisääntyvät ja suomalainen Solar Foods mainitaan Solein –keksinnöllään. Nepalilaisen ja pakistanilaisen keittiön odotetaan nousevan suosioon ja yksittäisistä tuotteista mainitaan Fiori di Sisilia ja doenjang. Terveyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja vähäsuolaisten, -rasvaisten ja -sokeristen tuotteiden määrä kasvaa. Ruokavaliota personoidaan yhä enemmän ja psykobioottien käytön ennakoidaan kasvavan.

Yhdysvaltalaisen Whole Foodsin mukaan vuoden 2024 suurin ruokatrendi on oikeista kasviksista valmistettujen elintarvikkeiden renessanssi. Muita esiin nostettavia tuotteita ovat kaakaotuotteet, tattari ja kasvipohjaiset kalankorvikkeet sekä chilit. Arkeen halutaan vähän luksusta ja huomiota kiinnitetään ruokiin, joissa on huolehdittu vesien suojelusta. Hormoniterveystuotteet, jotka helpottavat oireita elämän eri vaiheissa - kuten raskauden, synnytyksen jälkeen ja vaihdevuosissa - nostavat suosiotaan.

TikTokin lisäksi esimerkiksi Pinterest luo uusia ilmiöitä ja trendejä, joita Food & Wine –lehti tuo artikkelissaan esiin. Trooppiset maut ovat nousussa. Lisäksi ennakoidaan kahta suosikkiruokaa yhdistelevien ruokien kuten burgeri quesadillas, carbonara ramen, juustoburger tacot ja pizzapiirakat esiin nousua.

Mielenkiinnosta luin myös intialaisen palkitun kokin Diwas Wadheran arvioita ensi vuoden trendeistä. Ensinnäkin kestävyyden kaikki osa-alueet pitäisi ottaa huomioon koko ruokaketjussa ja hänen ravintoloissaan suositaan esimerkiksi tuotteita, joiden viljelyyn on käytetty vähemmän vettä. Kasvipohjaiset ruuat ovat aina olleet Intiassa suosiossa ja kotimaisista, yksinkertaisista raaka-aineista tehdyt kasvis- ja vegaaniruokavalioihin soveltuvat ja intialaista ruokakulttuuria korostavat ruuat ovat vahvoilla. Tattarin, hirssin ja probioottisten kasvisten suosio kasvaa.

Australialaisen News Corp Australian mukaan kuluttajakäyttäytymistä määrittää pitkälti ruuan hinta. Rahalle halutaan vastinetta, ja maku on kaikista tärkein valintakriteeri. Ruualta odotetaan merkityksellisyyttä ja se yhdistää ihmisiä. Elämä on kotikeskeistä, ja on hyvä miettiä, miten elämyksellisyyttä voidaan tuoda kotiin erilaisten tuotteiden avulla. Kuluttajille tulisi olla tarjolla monipuolista reseptiikkaa. Ruokamatkailuakin voidaan tehdä kotona kokkaamalla eri maiden makuja. Personointi on avainsana ja videoiden merkitys kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttajana kasvaa.

Globaalisti toimiva Foods Connected pohti blogissaan elintarviketeollisuuteen ensi vuonna vaikuttavia ajureita. Pakkaussektorilla kestävyys ohjaa tuotekehittelyyn ja innovaatioihin. Ultraprosessoitua ruokaa vastustetaan, mutta toisaalta sitä myös ostetaan valtavia määriä. Vaatimukset vähentää rasvaa, suolaa ja sokeria elintarvikkeissa lisääntyvät ja tulevat vaikuttamaan tuotekehitykseen. Ruokaturvallisuuden ja jäljitettävyyden merkitys kasvaa entisestään. Proteiinirikkaiden tuotteiden suosio jatkuu ja uusia tuotteita kehitetään. Tekoälyä hyödynnetään koko ruokaketjussa. Ehkä yllättävästi tekstissä nostetaan esiin myös keskustelua siitä, miten kestävää korkeampien eläinten hyvinvointistandardien mukainen tuotanto on.

Tämän tiivistelmän myötä toivotan kaikille maukasta vuotta 2024!

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: MMM:n kuva-arkisto

Oppilaitos lähiruokasektorin kehittämisen ajurina

 

Artesaaniruuan SM-kilpailujen yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Tervolassa Louen kylässä sijaitsevaan ammattiopisto Lappian alueelle rakennettuun Maaseutuyrittäjyyden osaamiskeskukseen. Oppilaitoksella on vahva tahtotila, että siitä muodostuu Lapin elintarviketaloverkoston veturi, ”Lapin Fiskars”.

Louen koulutilalla on noin 170 hehtaaria luomupeltoja, joilla nurmen lisäksi viljellään kauraa, hernettä ja erikoiskasveja (mm. humala, tyrni, pohjannokkonen). Tyrniä on tällä hetkellä 4000 tainta 2 hehtaarin alalla, ja tyrnin osalta tehdään tutkimusyhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja kasviöljyjä ruoka- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin tuottavan AromTechin kanssa. Tornion panimolle tuotetaan humalaa 650 humalaköynnöksellä. Tarkoitus olisi tuottaa myös mallasohraa, jotta saataisiin aidosti paikallista, lappilaista olutta. Pohjannokkosen kysyntä on ollut huimassa kasvussa, ja sitä menisi enemmän kuin nyt pystytään tuottamaan. Louella on myös geenipankkikasvi ryvässipulia. Ryvässipuli on vanha erityisesti pohjoisten alueiden viljelykasvi, jonka kasvatus ja käyttö kuitenkin hiipui 1950-60 luvuilla. Ryvässipulin merkityksestä alueelle kertoo se, että se on kuvattu myös Tervolan vaakunaan.

Alueella on myös biokaasulaitos

Louelle on opiskelijatyönä rakennettu viime vuonna kuntouttava arktinen viheralue, joka jakaantuu kolmeen osaan. Yhdellä alueista kasvaa 55 pohjoisen harvinaista kasvia, mukaan lukien vain Lapissa menestyvä pohjan punaherukka, yksi alueista on hyötypuutarha ja kolmas on hoitava viheralue, jossa puron, lammen, penkkien ja kasvien ympäröimänä voi pitää esimerkiksi rauhoittavia terapiaistuntoja. Katso lisää esimerkiksi täältä.

Louen Lappia toimii myös suomenlampaan ja Kainuun harmaksen sekä lapinlehmän geenipankkina. Koulutilalla kasvatetaan myös pohjolan mustia mehiläisiä. Tilalla on 150 lapinlehmää, joista 60 lypsävää. Tilan luomumaito joudutaan myymään tällä hetkellä tavanomaisena, sillä alueella ei ole riittävästi muita luomumaitotiloja, jotta luomun erilliskeräily onnistuisi. Koulutilan tavoitteena kuitenkin on, että maito voitaisiin myydä ja hyödyntää nimenomaan luomuna. Yksi keino tähän on opetustilalla toimiva Arctic Ice Cream Factory, joka valmistaa artesaanijäätelöä lapinlehmän maidosta sekä pohjoisista marjoista mukaan lukien koulutilan tyrni.

Alueelle on muodostunut pikkuhiljaa yrityskeskittymä. Pihapiirissä toimii muun muassa Pirtin kehräämön vastaanottopiste, johon tuodaan lampaan villoja ympäri Lapin aluetta. Alueella on myös Peräpohjolan Leader ry:n toimisto. Myös lappilaisia lihatuotteita ja lihanjalostuspalveluita tuottavan Meän Liha Oy:n jalostuslaitos sijaitsee koulutilalla. Meän Lihan tuotteita on myynnissä laajasti ympäri Lappia ja myös Lappian opiskelijat pääsevät nauttimaan herkullisista, paikallisista liha-aterioista. Pihapiirissä on myös taimi- ja lähiruokamyymälä, jossa on myynnissä paitsi edellä mainittujen yritysten, mutta myös muiden lappilaisten lähiruokayritysten tuotteita.

Koulutilalle suunnitellaan pienyrittäjiä hyödyntäviä investointeja kuten ensi asteen jalostustilaa sekä kylmä- ja pakkasvarastoja. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, hyödyntäisi se varmasti koko Lapin lähiruokayrittäjyyttä.

Louen Lappia tekee myös arvokasta ruokakasvatustyötä, sillä koulutilalle oli tulossa yli 200 kemiläistä 2-4 luokan oppilasta tutustumaan koulutilan toimintaan.

Päällimmäisenä vierailusta jäi koulutilan vahva visio toimia lähiruokasektorin osaamiskeskuksena, monipuolinen yritys- ja tutkimuslaitosyhteistyö ja tahtotila auttaa alueen lähiruokayrityksiä kehittymään. Hyvä toimintamalli otettavaksi käyttöön myös muissa oppilaitoksissa!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen