Lähiruokaohjelma

torstai 19. tammikuuta 2017

Ruisleipä Suomen #kansallisruoka



ELO-Säätiön ja MTK:n viime vuonna käynnistämä #kansallisruoka -äänestys sai tänään Matka2017 -messuilla huipentumansa, kun kansan ja raadin valinta Suomen kansallisruoaksi julkistettiin. Ja ruisleipähän se oli!

Kaikkiaan prosessi keräsi 50 000 suomalaista ehdottamaan ja äänestämään Suomen kansallisruokaa. ELO-Säätiön johtaja Seija Kurunmäki kertoi myös, että ehdotettuja ruokalajeja oli yli 1000. Jos kuka kehtaa vielä väittää, että meillä on ohut ruokakulttuuri, niin voi katsoa peiliin, ja luvata perehtyä asiaan vähän tarkemmin!


Ruisleipä on itse asiassa itsestäänselvyys valinnaksi. Ruis ja siitä tehty leipä ovat aina kuuluneet ruokakulttuuriimme. Ruis soveltuu viljeltäväksi pohjoisissa olosuhteissamme, se on terveellistä ja siitä tehtävä leipä on hyvää ja säilyvää. Ruis on myös osa sielunmaisemaamme, joka on päässyt lauluihimme, runoihimme.. Kukapa ei tuntisi lämpimää läikähdystä, kun kuulemme esimerkiksi sanat: "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu..."

Huippukokki ja raadin jäsen Henri Alen omassa puheenvuorossaan korosti, että ruisleipä on paras valinta kuvaamaan suomalaisuutta ja kaikkea mitä osaamme. Hän myös harmitteli, miten oman sukupolvensa kokit ovat unohtaneet rukiin ja ruisleivän. Hän peräsi kokeilta ymmärrystä nähdä se, joka on meitä lähellä ja joka kiinnostaa esimerkiksi matkailijoita suunnattomasti.


Lisää kansallisruoka -äänestyksestä voit lukea ELO-Säätiön sivuilta.

Raadin jäseniltä kerättiin ruisleipään liittyviä tarinoita. Ohessa on oma tarinani:



Kesällä yksi elämäni kulmakivistä, iäkäs kummitätini, nukkui pois. Monien lämpimien muistojen joukosta nousee esiin hänen luonaan lapsuudessa vietetyt kesälomat ja niiden sateiset päivät. Silloin esiin kaivettiin kummisetäni tekemä iso taikinatiinu, ja aloimme yhdessä tehdä ruisleipää. Muistan monet kerrat vaivanneeni raskasta, hyvältä tuoksuvaa taikinaa, josta sitten yhdessä taputtelimme leipiä, ja minä sain tehdä leipiin reiät vanhalla lehmänsarvella. Oi sitä tuoksua, joka leivinuunista levisi keittiöön leipien paistuessa kuumalla arinalla! Ja se maku, kun paksu voikerros suli kuuman ruisleipäpalasen päälle, ja sai haukata ensimmäisen palan!  Nämä hyvät muistot kantavat läpi elämän, ja antavat pohjaa sille ruuan arvostukselle, joka on oman työnikin johtolanka.


Lisää tarinoita voit lukea täältä. Kerro sinäkin oma ruisleipääsi liittyvä tarina laittamalla se someen #minunruisleipäni -tägäyksellä.

Kiitos te kaikki, jotka olitte mukana kansallisruoka -prosessissa, erityisesti voimanaiset Seija Kurunmäki/ELO-Säätiö ja ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi/MTK! Maa- ja metsätalousministeriö on mielellään tässäkin prosessissa mukana nostamassa suomalaisen ruoan arvostusta ja lisäämässä keskustelua ruoasta ja sen alkuperästä sekä ruokakulttuuristamme!


Kuva: MTK:n Kasvutarinoita -sivuilta: http://www.kasvutarinoita.fi/ajankohtaista-uutiset/ruisleip-on-suomen-kansallisruoka

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

perjantai 13. tammikuuta 2017

Grüne Woche -messut käynnistyvät kohta - välähdyksiä matkan varrelta




Berliinissä Saksassa käynnistyy perjantaina 20.1.2017 maailman suurimmat maatalous-, ruoka- ja puutarha-alan messut, jotka järjestetään nyt 82. kerran. Suomi osallistuu messuille maa- ja metsätalousministeriön päävastuulla olevalla upealla maapaviljongilla.

Suomi on osallistunut Grüne Woche -messuille aiemmin 2008, lisäksi Suomella oli pieni osasto vuonna 2016. Tämän vuoden Suomen maapaviljongin syntysanat lausui ministeri Kimmo Tiilikainen vieraillessaan viime vuonna osastollamme todeten, että Suomen juhliessa 100 itsenäisyyden vuottaan tulee Suomen näkyä isosti myös vuoden 2017 Grüne Wochella.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Vuoden 2016 messujen paluurahti ei tainnut olla edes saapunut Suomeen, kun ensimmäisiä viestejä seuraavan vuoden osastosta alettiin lähettää eri toimijoiden välillä. Helmikuussa pidetyssä palaverissa käytiin läpi kokemuksia juuri loppuneilta messuilta, ja hahmotettiin eri toimijoiden kiinnostusta lähteä rakentamaan uutta osastoa tälle vuodelle. Keskeistä oli yhteisymmärrys siitä, että osaston kokoon juoksemiseen tarvitaan todellakin aikaa ja eri osapuolten resursseja.

Rattaat alkoivatkin pyöriä vinhaa vauhtia, ja huhtikuussa olimme saaneet osaston toteuttamiseen ja rahoittajiksi yhteistyökumppaneiksi VisitFinlandin, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton ja FinPron FoodFromFinland -ohjelman. Huhtikuussa pääsimme konkreettisesti myös eteenpäin saadessamme kumppaneiksemme messuosaston koordinoinnista ja yritysten rekrytoinnista vastaavan FennoPromo Oy:n ja messurakenteiden suunnittelusta vastaavan MesseForumin. Jo silloin meille oli selvää, että haluamme osastolla myös tarjota ihania suomalaisia herkkuja, ja teimme kokkiyhteistyöstä sopimuksen Suomen ruokalähettilään Kim Palhusin / Tarinapata Oy kanssa.

Alun perin suunnittelimme 150 neliön osastoa, mutta nälkä kasvoi syödessä ja lopulta toukokuussa varasimme 220 neliön osaston. Samaan aikaan meillä oli jo ensimmäiset osaston layoutit edessämme. Toukokuussa julkaisimme ensimmäisiä artikkeleita tulevasta osastosta ja keräsimme kukin tahoillamme yhteystietoja niistä yrityksistä, joille näytteilleasettajakutsun voisi lähettää. Kesäkuun alussa aloitettiin yritysten rekrytointi ja kutsulistalla oli yli 100 yritystä, lisäksi kukin toimija välitti kutsua eteenpäin omissa verkostoissaan.

Juhannukseen mennessä olimme saaneet kokoon yritysten perusjoukon, joka vielä myöhemmin täydentyi muutamalla yrityksellä. Saimme mukaan tiimiimme myös TeamBlue Oy:n, joka lähti suunnittelemaan osastolle toteutettavaa FinnBar -kauppaa ja Lammin Sahdin Pekka Kääriäisen, joka otti alkoholivalmistajien yhteistyön vastuulleen.

GW-ydintiimiläisiä kokoustamassa: Mikael Gröning/TeamBlue, Klaus Hartikainen/MTK, Veli-Pekka Talvela/MMM, Pekka Väisänen/MMM, Kim Palhus/Tarinapata, Eeva-Liisa Lilja/FennoPromo, Jukka-Pekka Inkinen/FennoPromo, Arto Varanki/Messeforum, Pekka Kääriäinen/Lammin Sahti, Esa Wrang/FinPro, Terhi Hook/VisitFinland

Kesälomien jälkeen osaston konkreettinen valmistelutyö tiivistyi ja osaston design-suunnittelijaksi valittiin Sisustusarkkitehdit Fyra Oy. Kesällä aloitimme suunnittelun yhteistyöstä saksalaisen lehdistön ja muun median kanssa ml. syyskuun lopussa toteutunut toimittajavierailu Suomeen.


Syyskuun alkupuolen kokouksessa teimme lopulliset ratkaisut mukaan lähtevistä yrityksistä ja osaston paikkamaksuista. Syyskuussa saimme myös tarjoukset hotellikiintiöistä sekä lehti-ilmoituksesta laajalevikkiseen elintarvikealan Lebensmittel Zeitung -lehteen ja teimme viestintäsuunnitelman. Rahtiasioista vastaavaksi sovittiin CHS.


Välillä kokouksissa hahmoteltiin sijoittumisjärjestystä kunnon vanhanajan fläppitaululle...

Syyskuun lopulla saimme Fyralta ensimmäiset pohja- ja konseptiluonnokset osastosta ja lokakuussa suunnitelmat täsmentyivät havainnekuviksi. 24.-25.10.16 Fennopromo järjesti näytteilleasettajille koulutuksen, jossa käytiin läpi konkreettisia messuihin liittyviä kysymyksiä ja aloimme pohtia yhtenäistä ilmettä (asut ja asusteet ym.) sekä osastolla jaettavia materiaaleja. Osastolle tulevien henkilöiden tietoja alettiin kerätä näytteilleasettajakorttien tilaamista varten. Osaston avajaisten suunnittelu käynnistyi, ja viestit liittyen tarvittaviin astia- ym. määriin vaihtuivat tiuhaan tahtiin.

Marraskuussa FennoPromo järjesti mukaan lähteville yrityksille loistavan markkinointityöpajan, jossa käytiin läpi niitä tavoitteita, miksi Grüne Wochelle lähdetään, ja miten parhaiten onnistutaan tuomaan omaa yritystään tuotteineen esiin valtavan isossa tapahtumassa. Yrityksiltä ja muilta toimijoilta kerättiin tiedot messukatalogia varten. Osastolle sijoitettavaan infopöytään yritimme saada mukaan ruoka-alan järjestöjä siinä kuitenkaan onnistumatta. Teimme myös tiiviisti töitä osastolle tulevien seinäpintojen ja jaettavien materiaalien kuvamateriaalien valinnassa. Osaston mallinnuskuvat saimme kuun lopussa.

Joulukuu olikin sitten tiivistä viimeistelyn aikaa. Osastojen lopulliset kuva- ja tekstivalinnat, mallinnuskuvat, näytteilleasettajille tulevien paitojen ja jaettavien korttien suunnittelu, rahdin suunnittelu ja ohjeistus, osaston esiintyjien sopimukset, messuista kertovien nettisivujen tekstit, jääkaappien, sähkön ja muun tarvittavan infran tilaukset, suomalaisten toimittajien matkan järjestelyt, ilmoitus Lebensmittel Zeitung -lehteen, maistatuksiin ym. liittyvien juridisten kysymysten selvittely, aikataulujen täsmentäminen ja Suomessa järjestettävän mediatilaisuuden suunnittelu värittivät yhteistyötiimimme työpäiviä.

Vuoden vaihduttua ja messujen alun lähestyessä lujaa vauhtia pääosa valmisteluista on takana. Näytteilleasettajakortit on postitettu osastolle tuleville, ja messujen rahti on jo matkalla Saksaa kohti. Tiistaina 10.1. järjestettiin ministeri Tiilikaisen tiedotustilaisuus, jossa esiteltiin Suomen maapaviljongin tavoitteita ja mukaan tulevia yrityksiä.

Koska messutapahtumat eivät ihan sitä ydintehtävääni ole, on kulunut vuosi ollut mielenkiintoinen. Olen oppinut paljon uutta niistä moninaisista asioista, joita messuille tarvitaan, mutta joita messukävijä ei koskaan huomaa - kuten kattotrussien kantavuus tai sähköjohtojen pituus. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja tuotteisiin ja saanut uusia tärkeitä kontakteja. Olen kiitollinen, että messuosastoa on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa todella monipuolinen yhteistyöverkosto, jonka osapuolet täydentävät toinen toisiaan ja joka on todellakin ollut sitoutunut yhteiseen tavoitteiseen saada aikaan mahtava maapaviljonki. Erityiskiitos jo tässä vaiheessa FennoPromon Eeva-Liisalle, jolle mikään asia ei ole ollut mahdoton selvittää ja joka yhdessä Jukka-Pekan kanssa on luotsannut kaikki valmiiksi messuille lähtöön! Kiitos myös Messeforumin Artolle, joka varmistaa, että Berliiniin saapuvia on odottamassa valmiiksi rakennettuna upea Fyran suunnittelema osasto.

Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi Berliiniin tutustumaan Suomen maapaviljonkiin nro 106 hallissa 8.2.!! Osastollamme on pe 20.1. avajaisten lisäksi Kim Palhusin keittiönäytöksiä ja maistiaisia, digihaitaristi Netta Slogin ja digikanteleen soittajan Emilia Piipposen esityksiä ja Joulupukki - totta kai!

MMM:n Grüne Woche -sivu: http://www.mmm.fi/igw
Mediaosumia tiedotustilaisuudesta 10.1.17:
Maaseudun Tulevaisuus, Aamulehti, Karjalainen, Viisi Tähteä
Biotalous -blogissa Puukarin Pysäkin ja messujen esittelyä.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

ps. tämä kirjoitus kuvaa prosessinomaisesti, miten messuvalmistelut etenivät verkostossamme -  se ei ole siis kuvaus vain siitä, mitä minä tai me muut täällä MMM:ssä teimme, vaan mitä verkostomme sai aikaan!

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

MMM met Slush with Slurps...

 ...siis mitä ihmettä? Teknologian pöhinää, start-up'ja, it-hemmoja ympäri maailmaa, sijoittajia lennätettynä suoraan Jenkkilästä. Ja miten maa- ja metsätalousministeriö siihen sitten liittyy?

Hyvä kysymys. Ja vastaus on ilmiselvä. Suomalainen elintarviketuotanto on rämpinyt kannattavuutensa kanssa suossa Venäjän viennin tyrehdyttyä ja maailmankaupan muiden heilausten vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu vahva linjaus nostaa Suomen kauppataseen kurssia ja lisätä oikein roimasti vientiä, ja vahvistaa muutenkin alan kilpailukykyisyyttä.

Tähän pohjaa luo viimeistelyssä oleva ruokapoliittinen selonteko, joka annetaan eduskunnalle alkuvuonna 2017. Sen valmisteluissa nousi esiin erilaisten uusien toimintatapojen etsintä ml. elintarvikealan oma Slush-tapahtuma. Siihen ei nyt tällä aikataululla revetty, mutta saimme Slushin yhteyteen sen viralliseksi side-eventiksi oman ruoka-alan start-up'lle ja sijoittajille suunnatun, Suomen Messujen tiloissa pidetyn aamiaisen, joka sai nimekseen Slurps - onhan meillä niin maukasta ruokaa! Slurpsin toteuttamisessa MMM:n oikeana kätenä toimi viestintätoimisto Cocomms.






Neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen MMM:stä kertoi taustoja tilaisuudelle ja esitteli lyhyesti selontekoluonnoksen tavoitteita, visiota ja valmisteluprosessia. Selonteossa etsitään uusia markkina-avauksia ja kilpailukykytekijöitä, ja alalle kaivataan uusia toimijoita ja tuotteita. Hän myös korosti vientimarkkinoiden tärkeyttä.




Foodoran Suomen toimitusjohtaja Ville Vasaramäki kertoi kansainvälisen, voimakkaasti kasvaneen yrityksen kasvutarinaa ja mitä on matkan varrella tullut opittua. Tärkeintä on tuntea kohdemaan kulttuuri, ruokailutottumukset ja -tavat ja ruokakulttuuri, jotta ao. maassa pystyy toimimaan. Foodora otti myös strategiakseen lähteä maailmanvalloitukseen osin keskeneräisellä palvelutuotteella - tärkeintä on pääavaus, jolla erottua joukosta ennen kilpailijoita. Vasaramäki korosti myös median, niin somen kuin erityisesti lehtiartikkeleiden, merkitystä tuotteen tunnetuksi tekemisessä.



Ambroniten perustaja Simo Suoheimo kertoi start-up -yrityksensä synnyn tarinaa. He halusivat luoda tuotteen, joka on kestävä, terveellinen, maukas ja jota on helppo käyttää ja sen kautta saavuttaa päivän ravintotarpeet. Yritys lähti liikkeelle kaverusten ravintolapäivänä myymästä smoothiesta, josta syntyi idea lähteä työstämään tarjoomusta ihan oikeaksi myyntituotteeksi. Keskeneräisestä tuotetta esittelevästä beta-versiosta huolimatta joukkorahoitus tuotti tulosta ympäri maailmaa, ja tilauksia oli yli 50000 kappaletta ennen kuin yritys oli edes perustettu tai tuote valmis. Joukkorahoitus on keino saada rahoituksen lisäksi asiakkailta tuotekehitysapua, ja osana markkinointia nostaa rahoittajia/"lead-usereita" esiin sankaritarinoina.





Esa Wrang FinPron FoodFromFinland -vientiohjelmasta valotti elintarvikkeiden vientimahdollisuuksia ja muistutti, että suomalaisten elintarvikealan yritysten kasvu syntyy vain viennistä. Suomella on hyvä maine, ja loistavaa tuoteosaamista täyttämään maailmalla kasvussa olevia kysyntätrendejä erityisesti free from- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Marjatuotteet vielä täysin hyödyntämätön potentiaali, Wrang kertoi. Myös maito-, liha- ja kalajalosteille, kauratuotteille, maltaille ja brändätyille erikoisalkoholituotteille on suurta kysyntää.


Keskusteluosuudessa Rovion Simo Hämäläinen nosti esiin kasvun mahdollisuutena lisenssoidun yritysten välisen yhteistyön, esimerkkinä Angry Birds'n ja Fazerin kumppanuus. Meillä Suomessa on paljon hyvän brändin omaavia, kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, niitä kannattaa käyttää hyödyksi, muistutti Hämäläinen.

Päivän annista jäi päällimmäiseksi mieleen, että meillä on loistava elintarvikealan startup-pohja ja lisää yrityksiä innovatiivisine tuotteineen ja palvelukonsepteineen on tulossa. Markkinoita pitää lähteä etsimään ennakkoluulottomasti intohimolla ja uskottavalla tarinalla. Asiakkaat tulee ottaa mukaan tuotekehitykseen alusta lähtien ja käyttää verkkokauppojen ja somen voimaa lanseeraukseen. Kohdemaan asiakkaat ja lainsäädäntö pitää tuntea, mutta siihen on apuja saatavissa mm. FinProlta ja Eviralta. Tuotekopiointiin pitää varautua muistaen, että tavaramerkkien suojausprosessi voi viedä vuosia. Tuotekopiointia tapahtuu kuitenkin, joten kannattaa keskittyä tuotteen ei-kopioitavissa olevan ominaisuuden kehittämiseen. Rohkeutta pitää olla, eikä tuotteen tarvitse lanseerausvaiheessa olla ihan viimeiseen saakka hiottu. Nyt rohkeasti maailmalle! Kuten Vasaramäki omassa puheenvuorossaan totesi: "Ei saa nyhvätä liian pitkään.."


Alustusten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus verkottua ja esitellä omia tuotteitaan mahdollisille yhteistyökumppaneille. Yhteystietoja vaihdeltiin tiuhaan ja mielenkiintoisia uusia kumppanuuksia on selvästi tulossa. Ollaan kuulolla!









Kiitos te kymmenet mukana olleet!


Tilaisuuden taltiointi löytyy Youtubesta:  https://www.youtube.com/embed/1IrZ5VGZra0

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

torstai 13. lokakuuta 2016

Raasepori kokosi yhteen pohjoismaisia artesaaniruoan ammattilaisia ja suomenmestareita!



Syksyisen kaunis Raasepori kokosi yhteen kymmeniä pohjoismaisia vieraita ja lähiruoasta ja pienimuotoisemmasta artesaaniruoasta kiinnostuneita kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja ja vaihtamaan kokemuksia. 11.-13.10.2016 järjestetty seminaari oli osa Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuskauden ruokateemaisia tapahtumia.

Seminaarin avasi juhlallisesti MMM:n markkinayksikön päällikkö Veli-Pekka Talvela. Kuva: Karin Lindroos

Kolmepäiväinen seminaari koostui yhteisistä isommista ja pienempien ryhmien rinnakkain pidetyistä asiantuntijaluennoista ja yritysvierailuista. Alustajia oli Suomen lisäksi Ruotsista, Tanskasta ja Islannista. Alustusten yhteenvetoja julkaistaan myöhemmin seminaarijärjestäjä Yrkeshögskolan Novian sivuilla. Seminaaripäivien annista on makupaloja myös Kustens Mat -hankkeen facebook-sivuilla.

Luennoilla kuultiin tuotteiden tarinallistamisesta, tavaramerkin luomisesta ja brändäämisestä, pohjoismaisesta ruokakulttuurista, ruoka-artesaani -yrittäjyydestä, fermentoinnista, REKO-konseptista ja aitojamakuja -portaalista, Suomen tilaviini -tuotannosta, Pohjoismaisesta saaristoyhteistyöstä,pohjoismaisten ruokien ja viinien makujen yhdistämisestä, pakkausteknologiasta, markkinointiyhteistyön mahdollisuuksista ja maatiaisrotujen geeniperimän säilyttämisestä. Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi / MTK kiteytti hienosti omassa puheenvuorossaan, mikä meitä pohjoismaissa yhdistää: luonto, neljä vuodenaikaa, kestävä maatalous, upeat raaka-aineet, ruokakulttuuri on kotien kulttuuria, upeat ravintolat, perinteet, julkiset ruokapalvelut, ravitsemusosaaminen ja kova ammattitaito ruokaketjussa. -Nyt on aika olla tästä ylpeä, muistutti Syväniemi.



Johan Andersson ja Bodil Cornell kertovat, miten Ruotsissa on onnistuttu saamaan artesaaniruokaa myös julkisiin ruokapalveluihin
Testauksessa, miten erilaiset suomalaiset tilaviinit sopivat eri ruokien yhteyteen

Thora Valsdottir islantilaisesta Matis -tutkimuslaitoksesta kertoi Pohjoismaiden läntisten saarten (Grönlanti, Färsaaret, Islanti) ruokakulttuurista, joka poikkeaa muiden maiden ruokakulttuurista erityisesti karujen luonnonolosuhteiden vuoksi. Vaikka Grönlannin kaupoista saa nykyään tuontitavaroina aivan samanlaista valikoimaa kuin muualtakin, luonnehtii grönlantilaisia edelleen voimakas metsästyskulttuuri. Färsaarilla omavaraisuus on myös vielä vahvaa, ja lähes kaikki teurastavat ja kuivaavat itse lammasta; vasta muutama vuosi sitten alueelle perustettiin ensimmäinen varsinainen teurastamo. Toisin kuin Färsaarilla, jossa liikenneyhteydet ovat loistavat teiden, tunneleiden ja lauttaliikenteen vuoksi, Islannissa on vähän teitä. Kuljetuskustannukset ovat korkeita, ja pienimuotoinen paikallismarkkinoilla toimiva tuotanto on tyypillistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo saarten elinkeinoihin, ja merten lämpiäminen on tuonut alueelle myös uusia lajeja kuten makrilleja. Nyt Islannissa opetellaan sen hyödyntämistä myös elinkeinona.

Valsdottir toi seminaariväelle islantilaisia ruokaterveisiä

Kapakalaa, kuivattua myskihärkää, tummaa limppua, rieskaa ja palvilammasta

Myskihärkää, kuivattuja katkarapuja ja valaan ihraa
aitoa skyriä
valkosuklaa-skyr -konvehteja

Seminaariin kuuluneissa yritysvierailuissa suuntasin itse Fiskarsiin Backersin leipomoon ja juustolaan toisten ryhmien tutustuessa alueen panimoon tai lihanjalostamoon. Pienikin yritys voi harjoittaa vientiä: Backers kuljettaa kerran viikossa pakettiautollisen tuotteitaan Tukholmaan jaettavaksi noin 40 jälleenmyyntipaikkaan.






Ranskasta kotoisin oleva Thierry Jung käynnisti viime vuonna artesaanijuustojen valmistuksen Fiskarsin juustolassa







Seminaarin yhteydessä järjestettiin ensimmäinen Suomen artesaaniruoan suomenmestaruus -kilpailu, joka oli avoin kaikille pohjoismaisille alan yrityksille. Kilpailu sai suuren suosion, ja siihen ilmoitettiin 171 tuotetta. Tuomareilla oli pitkä tiistaipäivän urakka käydessään kaikki kymmeneen kilpailukategoriaan alaluokkineen jaotellut tuotteet läpi.

Kuva: Karin Lindroos

Kilpailun tulokset julkistettiin keskiviikkoiltana upeassa palkintojenjakotilaisuudessa, jossa sain kunnian olla toinen palkinnonjakajista yhdessä Yle/Urheilu juontajan Kaj Kunnaksen kanssa.

 Kuva: Viljasen kuva-arkisto


Voittajilla on syytä tuuletuksiin! Onnea teille kaikille: teillä on upeita tuotteita, joista voi aidosti olla ylpeitä! 



Listan SM-voittajista löydät täältä. Ohessa kuvatarjontaa voittajatuotteista.


  


 









Raaseporin alueen keittiömestarit olivat laittaneet parastaan ja kansainväliselle yleisölle oli tarjolla upeita lähiruokatuotteita.
Sinisorsaa, punakaalia ja maalaislimppua

Kylmäsavustettua haukea, viiriäisen munaa ja pikkelikurkkua

Metsäsienikeittoa ja kupin pohjalla yllätyksenä Inkoon puuroa

Karitsaa, puna-, raita-, keltajuurta, palsternakkaa ja emmervehnää

Fiskarsilaisia juustoja, seplttinäkkäriä ja lanttuhilloa

Omenahyvettä, talkkunaa, jäätelöä ja lusikkaleipä

Tilaisuuden koristelut olivat kertakaikkisen upeita vihannes- ja hedelmäasetelmineen!

 
 

 
Olen hyvin onnellinen siitä, että kilpailuun ilmoittautui ilahduttavan paljon tuotteita. Kilpailu on ikkuna ammattitaitoon, juureviin makuihin ja ruokakulttuurin ainesten hyödyntämiseen. Kilpailusta kilpailijat saavat palautetta tuotteilleen ja voivat nähdä, missä naapurimaissa mennään. Toisilta voi oppia, ja parhaat ideat poimia muilta  itselle jatkotyöstettäväksi. Kannustankin yrityksiä lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin kilpailuihin, ja tuomaan ylpeästi esille omia innovaatioitaan ja tuotteistettuja ideoitaan. Ollaan ylpeitä upeista raaka-aineistamme, ja tehdään niistä parhaita mahdollisia, täynnä makua ja tunnetta olevia tuotteita! Toivottavasti kilpailu saa myös jatkoa tulevina vuosina, ja että siitä tulisi ruoka-artesaanien luonteva kilpailu- ja kohtaamispaikka!

Lämmin kiitos järjestäneille tahoille: Yrkeshögskolan Novia, maa- ja metsätalousministeriö, Kustens Mat -hanke ja monet yhteistyökumppanit!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita