Lähiruokaohjelma

torstai 20. heinäkuuta 2017

Ruoka mukana Kansanparannuspäivien teemoissa




Kuusamossa järjestettiin viime viikolla jo perinteeksi muodostuneet Kansanparannuspäivät, järjestykseltään nyt kuudennet. Päivien teemana oli Healing as Art - Art as Healing.  Useita kymmeniä kansanparantajia ja kansanparannuksesta kiinnostunutta yhteen koonnut tapahtuma koostui tutustumisretkistä, Kuusamotalon seminaaripäivästä luonnontuotetoreineen sekä Pohjanseidan Metsäkylpylän kahdesta hoitopäivästä, jolloin yleisöllä oli mahdollisuus varata aikoja erilaisiin kansanparannushoitoihin. Päivien toteutuksesta vastasivat tänä vuonna HWA Health Wellbeing Academy ja Suomen Kansanparantajaseura ry. Päivien tarkoituksena on jakaa omaa tietouttaan muille, oppia uutta ja verkostoitua hyvinvointi-teemaa kunnioittaen.

Seminaaripäivä koostui kahdesta osiosta: yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa järjestetystä aamupäivän Ruoka ja Kulttuuri -teemasta ja iltapäivän Parantaminen taiteena ja taide parantamisena -osuudesta. Seminaarien sisällön kokoonjuoksemisesta vastasivat professori Marja-Liisa Honkasalo, joka toimii Turun yliopiston kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön johtajana ja Kansanparannuspäivien "äiti", toiminnanjohtaja Anne Murto.
 
Kansanparannuspäivien toiminnanjohtaja Anne Murto ja kansanparannuksen mestari Heikki Aalto avasivat seminaaripäivän
Seminaarin alussa Marja-Liisa Honkasalo johdatti päivän teemaan, pohti ruoan kestävyyttä ja siirsi ajatukset kansanparannuksen, terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Ruoka -osuudessa minulla oli kunnia valottaa ruokapoliittisen selonteon kautta kansallista ruokapolitiikkaa hyvinvoinnin raamina. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta kertoi ruokakulttuurista ja sen muuttumisesta ja Minna Junttila (lehtori, asiantuntija, Jyväskylän amk) Slow Food -ideologiasta ja Slow Food Travel -konseptin mahdollisuuksista. Ruoka-seminaari päättyi asiantuntijapaneeliin, jossa luennoitsijoiden lisäksi oli edustajat Kuusamon terveyskeskuksesta, Wildfood-hankkeesta ja Lapin ammattiopistolta. Paneelissa keskusteltiin ruoasta, ruokakulttuurista, ruokamatkailusta ja julkisista elintarvikehankinnoista Koillismaan näkökulmasta. Iltapäivällä keskityttiin miettimään vastataidetta, saunan terveysvaikutuksia, puuhengitystä, metsien terveysvaikutuksia ja monia muita näkökulmia. Linkistä löydät lisätietoja seminaarin sisällöstä puhujineen.

Seminaaripäivänä julkistettiin myös Päiviö Vertasen, Osmo Hännisen, Sinikka Piipon, Pentti Tuohimaan ja Riitta Piilon kirjoittama ja toimittama kirja perinnehoidoista.


Luonnontuotetori keräsi yhteen toistakymmentä yrittäjää.


 
 
 
 
 

Seminaarin yhteydessä oli myös Suoma ja Raimo Yli-Suvannon taidenäyttely.

 


Seminaarin tauolla oli mahdollisuus testata kansanparantajien hoitoja. Itse olin jäsenkorjaajalla, ja hoito tuntui niin hyvältä, että varasin seuraavalle päivälle varsinaisen hoidon. Nopeasti ammattilaiset löysivät kaikki jumitukseni ja heikot kohtani...

Yksi näytöshoidoista
Meillä oli mahdollisuus tutustua myös muutamaan Kuusamon lähiruokayritykseen, joiden yrittäjien kanssa kävimme hyviä keskusteluja alueen elinkeinojen mahdollisuuksista.

Leenan Koskitupa on Käylän koskien partaalle juuri avattu kesäkahvila, joka toimii lähes satavuotiaassa, aiemmin kalankasvattamona toimineessa hirsirakennuksessa.



Koskituvalla saimme herkutella takassa valmistettua hiillossiikaa, Kuusamon makeita perunoita ja uunituoreita leipiä


Koskituvan yrittäjä Leena Haataja (takana seisomassa) kertoo ruokaseminaarin puhujille yrityksestään, raaka-aineiden hankinnasta ja unelmistaan. Kuvassa vasemmalla: Elisa Kangasaho/Wildfood-hanke, Naturpolis, Johanna Mäkelä/Helsingin yliopisto ja kuvassa oikealla lisäkseni Minna Junttila/Jamk ja Marja-Liisa Honkasalo/Turun yliopisto. Kuva: Anne Murto

Lähellä Kuusamon keskustaa sijaitsee Petäjälammen Herkku. Jalostustilojen lisäksi tilassa on kahvila sekä alueen lähiruoka- ja käsityötuotteiden myymälä.

Petäjälammen Herkun kokki ja leipuri Taina Lämsä vastasi myös Kansanparannuspäivien maukkaasta cateringista.

Kansanparannuspäivillä herkuttelimme kalakeitolla ja rieskalla. Ah niin hyvää!

Kansanparantajien hoitopäivillä oli tarjolla erilaisia hoito- ja parannuspalveluja: puuhengitystä, jäsenkorjausta ja muuta käsillä hoitoa, erilaisia saunoja, hoitavaa vihtousta ja energisoivia hoitoja.


Naistentautien erikoislääkäri Leena Larva/Aino-Klinikat vastasi kolme tuntia kestäneestä SUOMAA-turvesaunotuksesta
Turvehoidettavan jalat pesunkin jälkeen
Turvesaunotus oli tällä kertaa telttasaunassa

Sari Maanhalla pukeutui tarustojen kultaiseksi naiseksi. Seminaaripäivänä yleisöllä oli mahdollisuus tilata Sarilta itsestään runomuotokuva.
 
Suomen Kansanparantajaseuran puheenjohtaja Maaria Alén (vasemmalla) kertoo toimittajille perinnesaunotuksesta vierellään dosentti Kaarina Kailo, joka juuri oli tullut hoitavasta vihtasaunotuksesta
 
Kuva: Anne Murto

Muita tunnelmakuvia Anne Murron luotsaamalta Pohjanseidalta, jonka rakennukset oli rakennettu hienosti maastoa myötäillen ja osaksi maan alle.

 
 
 
 
 
 

Kansanparannnuspäivät olivat minulle paljon uutta tietoa tuova - toivottavasti omalta osaltani pystyin vastaavasti jakamaan oma tietouttani ja antamaan kansanparantajille kytköksiä omiin verkostoihini. Ruoka ON osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja ruokakulttuurimme pohjautuu pitkälti luonnonantimiin - samoja aineksia siis kuin kansanparantamisessa. Tunsin joukossa myös outoa yhteenkuuluvuutta ja juurevuutta: oma esi-isäni on aikanaan toiminut kansanparantajana. Niitä taitoja minulle ei ole suotu, mutta syvä kunnioitus nykyisiä parantajia ja luontoa kohtaan on ja pysyy. Kuusamossa oltiin välillä kumman äärelläkin, mutta siitä myöhemmin lisää :)

Oma esitykseni löytyy: https://www.slideshare.net/KirsiViljanen/kansallinen-ruokapolitiikka-hyvinvoinnin-raamina
Seminaariaineistot tullaan myöhemmin julkaisemaan Kansanparannuspäivien sivuilla.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen (jollei toisin mainita)

torstai 22. kesäkuuta 2017

Farmarissa tavattiin!



Tämän vuoden #Suomi100 -juhlavuoden hengessä järjestetty Farmari -maatalousnäyttely kokosi viime viikolla Seinäjoelle noin 94 000 maaseudusta ja maataloudesta kiinnostunutta kävijää. Maa- ja metsätalousministeriö oli näkyvästi messuilla mukana Biotalous -osastolla, joka oli toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Maaseutuviraston, Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen ja Suomen Riistakeskuksen kanssa. Ennen messuja tunnelmaan virittäydyttiin ja tietoa jaettiin hallinnonalan yhteisellä #tunnebiotalous -blogisarjalla.

MMM:n tiskillä oli esillä erityisesti ruokapoliittinen selonteko, luomu ja lähiruoka, mutta tietoa tarjottiin myös vieraslajeista, kalastusluvista jne. Farmarissa käynnistettiin myös syyskuun loppuun asti auki oleva #lempilähiruoka -valokuvauskilpailu, josta lisätietoja löydät MMM:n nettisivuilta.

Mavin ständiltä sai tietoa erilaisista tukijärjestelmistä ja sähköisistä palveluista, mutta myös EU:n nimisuojajärjestelmästä. Mavin blogista löydät messutunnelmia ja lisätietoa nimisuojasta.


Luke esitteli Taloustohtori -järjestelmää ja asiantuntijoita pääsi tenttaamaan muistakin maatalouden kannattavuusasioista. Farmarissa julkistettiin myös Luken toteuttama Biomassa-atlas -palvelu, joka kokoaa biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen, ja avoimesti kaikkien käytettäväksi. Riistakeskus jakoi tietoa uudistuneesta metsästäjätutkinnosta ja Maanmittauslaitos esitteli erityisesti tilusjärjestelytoimintaa, maatilalähtöistä tilusjärjestelyä ja  Karttapaikka-palvelua. Metsäkeskus pyöritti monipuolista ohjelmaa Metsälavalla, ja esitteli sisäosastolla Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -hanketta. Lisäksi osastolla oli esillä Luken koordinoima Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke ja Etelä-Pohjanmaan ELYn vastuulla oleva Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, joilla toteutetaan hallituksen kiertotalous -kärkihanketta. Farmarissa hallinnonalamme järjesti myös opastettuja kierroksia, joissa tutustuttiin mm. lannan käsittelymenetelmiin,  kierrätyslannoitteisiin ja biokaasun tuotantoon.

MMM vastasi yhteistyössä Pro Agrian kanssa perinteiseen tapaan näyttelyn grillistä, jossa grillausten yhteydessä haastateltiin poliitikkoja, julkkiksia, tuottajia ja ruokasektorin muita asiantuntijoita.

Grillauksista vastasivat keittiömestarit Ulla Liukkonen ja Raymond Wesander

MMM:n viestintäpäällikön Pekka Väisäsen (selin) haastateltavina Kirsi ja Arto Huhtala Lakeuden Highland'sta, Kokoomuksen varapj Janne Sankelo ja Voitajasuolaa -ruokabloggari Mika Uusi-Pohjola.


Haastateltavina Farmarin messuemäntä Olga Temonen, REKO-toiminnan Suomeen tuonut Thomas Snellman, tuottaja Minna Impola, ja kansanedustajat Reijo Hongisto (SiTu) ja Harry Wallin (sd)

Farmarin avajaispäivänä Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto järjestivät Maatalous ja ruoka Suomessa vuonna 2067 -visiokeskustelun, jota pääsi seuraamaan myös nettilähetyksenä. Valiokunta ja jaosto myös äänestivät leikkimielisesti eri tulevaisuuden visioista. Äänestyksen mukaan maatilojen radikaalia vähenemistä ei toivota. Kasvisten syönnin uskottiin lisääntyvän, mutta sekasyöjien määrän pysyvän silti enemmistönä.

Osaston biotalous-lavalla oli messupäivien aikana useita asiantuntijahaastatteluita, ja muun ajan lavalla pystyi seuraamaan hallinnonalaamme liittyviä videoita.



Osastomme hyvä vetonaula oli #tunnebiotalous -visa, jossa yhdeksän kysymyksen ja tunnistustehtävän avulla haluttiin tuoda esiin biotalouden monipuolisuutta.


Visassa arvuuteltiin mm. biodieselin raaka-ainetta
Osastomme biotalous -teemaa tuki hienosti viereemme parkkeerannut upea Suomen Metsäsäätiön ja Metsämiesten Säätiön rahoittama ja Metsähallituksen tiedekeskus Pilkkeen yhdessä tiedekeskus Tietomaan kanssa toteuttama bioaika -rekka, joka kiertää ympäri Suomea tutustuttamassa erityisesti koululaisia ja lukiolaisia biotalouden monipuoliseen sisältöön.






 
Osastolla käyneiden kanssa kävimme mielenkiintoisia keskusteluja maaseudun ja maatalouden nykytilasta. Lähiruoka kiinnostaa, ja sitä ostetaan yhä moninaisemmista kanavista. Erityisesti REKO-toimintamalli oli monelle tuttu, ja sen kautta hankitaan niin perus- kuin erikoistuotteita. Moni kävijöistä purki tuntojaan myös nykyisestä maatalouspolitiikasta. Huoli maatalouden huonosta kannattavuudesta oli käsin kosketeltavaa, ja rakennepolitiikan peräämiä yhä isompia investointeja ja valtavaa velkataakkaa pelättiin. Moni maataloustuottaja toikin esiin, että pienemmälläkin tilalla pärjää, jos tuotteet ovat kunnossa ja niille on löytynyt oma asiakaskuntansa.

Farmari on tunnetusti laaja ja valtavan monipuolinen tapahtuma. Ikävä kyllä oma Farmariin tutustumiseni rajoittui perinteiseen tapaan siihen, mikä osui silmiin kävellessä messuportilta omalle osastolle ja takaisin... Sillekin välille mahtui onneksi paljon mielenkiintoista!























Farmari pyörähtää käyntiin jälleen parin vuoden päästä - tavataan silloin Mikkelissä!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

MMM:n Farmari-sivuilla tullaan myöhemmin julkaisemaan kahden ensimmäisen päivän haastatteluista, messutunnelmista ja Eduskunnan visio-keskusteluista tehty video.