Lähiruokaohjelma

torstai 15. syyskuuta 2016

Maatilat luottavat suoramyyntiin ja jatkojalostukseen

Kuva: Kirsi Viljanen




Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Suomen Gallup Elintarviketiedolta Maatilojen kehitysnäkymät 2022 -tutkimuksen, jossa selvitettiin maatilojen nykytilaa ja tulevaisuuden suunnitelmia. Vastausten mukaan tulevaisuus näyttää aika synkältä, ja noin puolet maito- ja sikatiloista aikoo lopettaa tuotantonsa.

Kuva: Suomen Gallup Elintarviketieto

Tilojen lakkauttaminen näyttää kiihtyvän kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna, ja arvio tilaluvusta vuonna 2022 olisi 37 100 maatilaa. Samaan aikaan tilakoko kasvaa. Maatalouden heikko kannattavuus, alhaiset tuottajahinnat, maatalouspolitiikan muutokset ja jatkajan puuttuminen ovat useimpien lakkauttamisaikeiden takana. Lähivuosien sukupolvenvaihdoksissa on selvää vähenemää.
Kuva: Suomen Gallup Elintarviketieto


Muun yritystoiminnan harjoittaminen kiinnostaa ja erityisesti lammas- ja nautatiloilla on kiinnostusta elintarvikkeiden jatkojalostukseen.

Osana tutkimusta selvitettiin myös tarkemmin maatilojen kiinnostusta lähiruokatuotantoon ja suoramyyntiin. Vastausten mukaan kaikista tiloista 5% (kotieläintilat 9%) harjoittaa lähiruoan jatkojalostusta ja suoramyyntiä tällä hetkellä ja osuus nousee 7%:iin (kotieläintilat 16%) vuoteen 2022 mennessä. Tuotantomuodoittain on luonnollisesti vaihtelua: eniten ao. toimintaa on nyt ja tulevaisuudessakin lammas-, vihannes-, juures-, marja-,  kana-, peruna- ja emolehmätiloilla. Kaikilla sektoreilla aiotaan lisätä suoramyyntiä.

Suoramyyntikanavia on tunnetusti useita, ja tuoteryhmittäin tarkasteltuna niissä on vaihtelua. Kiinnostus myyntiin REKO-renkaiden kautta osoittaa suurta kasvua, ja myös ruokapiirien kautta myynti kiinnostaa tilalta tapahtuvan suoran myynnin lisäksi. Verkkokauppaa kohtaan on pientä kiinnostusta, mutta vieläkään se ei ole lyömässä itseään isona markkinakanavana läpi.

Alueittain tarkasteltuna eniten lähiruoan jalostusta ja myyntiä on Lapissa, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa suhteutettuna alueen kaikkiin tiloihin. Kokoluokittain tarkasteltuna lähiruoka-aktiviteetteja on eniten pienemmillä tiloilla, ja joka seitsemäs alle 5 hehtaarin tila harjoittaa elintarvikkeiden jatkojalostusta ja myyntiä.

Tutkimuksen mukaan 2% tiloista (yhteensä 1110 tilaa) aikoo investoida jatkojalostuksen ja suoramyynnin kehittämiseen seuraavan viiden vuoden aikana.

Kotimaisuus, tuoreus, hyvä laatu ja alkuperä nousivat tärkeimmiksi lähiruoan menekin lisääntymiseen liittyviksi seikoiksi. Lammas- ja emolehmätilat korostivat myös eettisyyttä, eläinten hyvinvointia ja tuotantotapaa. Asenteiden, mielikuvien ja yleisen mielipiteen merkitys korostuivat kanatiloilla muita enemmän.

Elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja suoramyyntiin liittyviksi rajoitteiksi mainittiin tuotannon kannattavuus, maatalouspolitiikan epävarmuus ja oma jaksaminen. Byrokratiaan ja lainsäädäntöön liittyvät seikat eivät nousseet erityisemmin esiin, vaikka niistä julkisuudessa paljon keskustellaankin.

Lähiruokatoimintaa harjoittavat tilat kouluttautuvat muita tiloja ahkerammin. Eniten suuntaudutaan tukiin, talousasioihin, elintarvikelainsäädäntöön ja markkinointiin liittyviin koulutuksiin.

Tutkimustulosten perusteella lähiruokatuotannon, -jalostuksen ja -myynnin tulevaisuus näyttää positiiviselta. Lähiruoka -tutkimusraporttiin kokonaisuudessaan pääset tutustumaan tästä.


Tekstin tutkimusraportista koonnut: Kirsi Viljanen


keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Vastuullisuusviesti vie viestiä kuntiin ja koteihin


Viestin koordinoijat Anu Arolaakso (vas.) ja Sari Väänänen Joroisten stopilla


Ekocentrian koordinoima ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama Vastuullisuusviesti polkaistiin eilen käyntiin Varkaudesta. Vastuullisuusviestin tarkoituksena on herättää kuntapäättäjät miettimään vastuullisia ruokahankintoja, ruokahankintojen aluetaloudellisia vaikutuksia ja kertoa uuden hankintalain tuomista mahdollisuuksista. Viestillä myös herätellään kuluttajia miettimään ruokaostostensa kestävyyttä ja vaikutuksia. Viesti kulkee tiistaista torstaihin Varkaudesta pysähdyspaikkojen kautta Hyvinkäälle, ja matkan varrella on erilaisia tapahtumia. Viestillä kulkee mukana myös bussi, jossa pidetään ”Pykäläbaaria”. Sieltä voi käydä kysymässä juridista neuvoa ja vinkkejä elintarvikehankintoihin liittyen. Viestin aikana kerätään myös kentän terveisiä, jotka luovutetaan MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle viestin päätepysäkillä. Kts. lisää viestistä tästä.


Vastuullisuusviestin avasi lehdistölle pidetty mediatilaisuus. Hankepäällikkö Anu Arolaakso Ekocentriasta valotti kuulijoille viestin taustoja. Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki korosti, että Suomi ei tule pärjäämään bulkilla, vaan laatuun ja erikoistumiseen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen perustuvilla tuotteilla. -Ruokaturvallisuuden on jatkossakin oltava Suomen kansainvälinen vahvuus. Ruokateollisuuden keskittyessä globaalisti tulee entistäkin tärkeämmäksi säilyttää kuluttajien luottamus elintarvikkeiden alkuperään, tuotantotapaan ja koostumukseen, elintarvikeketjun toimivuuden ja luotettavuuden parantamiseksi on lisättävä avoimutta ja näkyvyyttä, muistutti Rajamäki. MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen kertoi alueen maatalouden ja elintarviketeollisuuden nykytilasta ja muistutti, että vain kannattava alkutuotanto mahdollistaa elintarvikesektorin tulevaisuuden Suomessa.

Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve kantoi huolta luonnonvara-alojen koulutuksesta tulevaisuudessa, sillä niihin on jo kohdistunut äkillisiä ja rajuja valtion rahoituksen leikkauksia. -Nyt puhutaan vähintään 12,5 %:n leikkauksesta, millä tulee olemaan pysyviä vaikutuksia Suomen koulutustasoon ja toteuttamismahdollisuuksiin. Mikäli suunnitellut koulutuskohtaiset yksikköhintojen leikkaukset toteutuisivat, niin nyt tapahtuvan leikkauksen päälle maatalousopetuksen rahoitus vähenisi yli 20 %. Tällöin vaarantuisi koko maan maatalousopetus ja samalla osaavan uuden työvoiman koulutus vastuullisen tuotantoprosessin alkupäästä, kertoi Helve. Oman puheenvuoroni voit lukea tästä.


Ravintola Kaks Ruusua piha-alueella oli viestin avauspäivän ajaksi rakennettu lähiruokatori, josta sai monenlaisia herkkuja.









Varkaudesta viesti suuntasi Joroisille, jossa koulukeskuksen alueelle oli järjestetty mukava tapahtuma. Paikalla oli lapsien rapsuteltavana aasi, lammas ja kanoja, ja yrittäjä kertoi maatilan toiminnasta. 

Lapset opettajien kera olivat itse sanoittaneet ”Muu-muu-muu-muu-maitoa” -kappaleen, joka esitettiin meille viestiläisille koulun ruokailutiloissa. Siellä saimme nauttia 100% kotimaisen koululounaan, jonka liha, kasvikset, peruna ja leipä tulivat lähialueelta, muut raaka-aineet muualta Suomesta.


Joroisten koulukeskuksessa valmistetaan noin 800 ateriaa päivittäin. Lounaan kokonaishinta on keskimäärin 2,65 euroa, josta 34% on raaka-aineen hintaa. Tiukasta budjettiraamista huolimatta kouluruoan kotimaisuusaste on lähes 100%. Muun muassa lihatuotteet, leivät ja vihannekset hankitaan omalta lähialueelta - lähituotteiden osuus budjetista on 14%, kertoi Joroisten puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Pia Mäkeläinen.

Aarre Damsk, Joroisten elinkeinoasiamies, kertoi ruokatuotannon kehittämisestä ja merkityksestä alueella. Alkutuotannon muutokset ovat nähtävissä myös Joroisilla, ja esimerkiksi sianlihan- ja kananmunien tuotanto ovat loppuneet. Alueelle kaivattaisiin myös teurastamoa, jotta aidon lähilihan saanti varmistuisi, Damsk toi esiin.

Pirkko Hämäläinen-Parviainen nosti esiin lähiruoan merkityksen matkailussa ja muistutti, että maisema on osa ruokaelämystä = puitteiden oltava kunnossa. Hänen matkailutoimintaa harjoittavassa Vanamolassa lähiruokaa on tarjottu jo yli 30 vuotta, ja raaka-aineet tulevat max. 50 kilometrin säteeltä. Itse korostin omassa puheenvuorossani ruokakasvatuksen merkitystä ja koulun roolia siinä.


MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio muistutti julkisten elintarvikehankintojen merkityksestä maamme alkutuotannolle ja esitteli järjestönsä teesit kuntapäättäjille ja hankintoja tekeville. Ne voit lukea tästä.


Koulu tuo esiin alkutuotannon merkitystä mm. ala-aulan kivoilla kuva- ja tekstikollaaseilla Alatalon tilasta.

Viesti pysähtyi Muurinkosken palvelukodissa, jossa käytetään paljon lähiruokaa sekä itse poimittuja ja jalostettuja tuotteita. Kiinteistöllä on myös pieni silkkikanojen tarha.

Seuraava stoppi oli Juvalla, jossa kuultiin ruokapalvelupäällikkö Annikki Tarvaisen puheenvuoro lähiruoan merkityksestä kunnan ruokapalveluissa. Lähiruokaa käytetään paljon ja esimerkiksi vihannekset, marjat ja kananmunat saadaan omalta alueelta. Myös järvikalaa käytetään, samoin oman kunnan sianlihaa ja luomulihaa naapurikunnasta. Juvalaisen Kruunu Herkku Oy:n tuotteita on myös listoilla, ja niistä kuulimme ja niitä saimme myös maistella Juvan torilla. -Kunnan keskuskeittiötä voisi tuottajat käyttää iltaisin tuotteidensa jatkojalostukseen, kannusti Tarvainen. Omassa puheenvuorossani herättelin kuuntelijoiden huomiota miettimään ruokaostostensa vaikutuksia. Toin myös esiin, miten paljon laatua ja vastuullisuustyötä kotimaisen tuotteen hintaan sisältyy. Juvan uusi kunnanjohtaja muistutti Juvan olevan edelläkävijä luomutuotannossa, ja antoi Taipaleen tilalla leivottua ruisleipää vietäväksi viestillä eteenpäin.





Juvalta viesti suuntautui Tertin kartanoon, jossa kuulimme ruoka- ja majoituspalveluja tarjoavan maatilan kuulumisia. Kartanolla on myös herkkupuoti.





Viesti suuntasi kulkunsa päivän päätteeksi Mikkeliin Graanin kauppakeskukseen, jossa kuulijoille kerrottiin suurten toimijoiden eli Prisman ja K-Citymarketin yrittäjien ajatuksia lähiruoasta. Paikallisuus, lähiruoka ja luomu näkyvät kummassakin kaupassa yhä enemmän, ja vastuullisuuteen ml. ruokahävikki kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Tilaisuudessa kuultiin myös tutkimuksesta, jonka mukaan lähiruoka kiinnostaa Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaita, tutkimuksesta oli kertomassa Pekka Turkki MAMK:sta.


Ehdit vielä itsekin loistavasti viestille! Tule mukaan polkemaan tai pysähdyspaikoille keskustelemaan vastuullisista ruokavalinnoista, saamaan lisätietoa uudesta hankintalaista ja tapaamaan tuttuja! Tänä iltana on esimerkiksi Heinolan Heilassa lähiruokaillallinen, suuntaa kulkusi vaikka sinne!

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen
Linkkejä viestin uutisointiin: Sykkeessä -lehti, Länsi-Savo, STT, Savon Sanomat, Aamuposti, Itä-Savo,
Aiheeseen liittyviä Vastuullisuusviikolla julkaistuja muita artikkeleita: Karjalainen,  
Vastuullisuusviestin toteuttaminen on tehty maa- ja metsätalousministeriön tukemana.