Lähiruokaohjelma

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Innostavaa, osallistavaa, laadukasta kouluruokailua omalla PopUp -viikolla - ja jokainen muukin päivä!

Kuva: Nuorten Akatemia / Oma Valinta -hanke


Tällä hetkellä vietetään ELO-säätiön koordinoiman Kouluruokailuverkoston ja Nuorten Akatemian Oma valinta -hankkeen yhteistä Kouluruokailun PopUp -viikkoa. Kouluruokailun PopUp -viikon tavoitteena on kouluruokailun kehittäminen oppilaita osallistavilla tavoilla, uusista kouluruokailusuosituksista innostuminen sekä koulujen hyvien käytäntöjen jakaminen. Teemaviikolla nostetaan esiin kouluruokailua eri näkökulmista. Teemaviikon tempauksista nousseet ajatukset ja onnistuneet kokeilut voidaan siirtää koulun jokapäiväiseen toiminta- ja ruokailukulttuuriin. 
 
Maa- ja metsätalousministeriö ei tehnyt PopUp-viikolle mitään omaa tempausta tms. mutta kouluruokailun kehittämisen taustalla olemme olleet monessakin mahdollistajan roolissa. Näistä muutama nosto seuraavaksi.

Kouluruokailua ohjaavat lainsäädännön lisäksi ravitsemussuositukset, ja erityisesti kouluruokailusuositukset. Näitä laatii Valtion Ravitsemusneuvottelukunta, joka on MMM:n alainen asiantuntijaelin. Koska kouluruokailu on hieno suomalainen innovaatio, jonka ilosanomaa haluamme viedä kaikkialle maailmaan, niin MMM resurssoi myös englanninkielisen version alkuvuodesta julkaistulle uudelle kouluruokailusuositukselle. Englanninkielinen suositus palvelee myös yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa omaa väestöämme tietotaito -viennin lisäksi. MMM rahoittaa myös ao. suositusten jalkauttamista. 

Kouluruokailua ja laajasti koko kouluympäristössä tapahtuvaa ruokakasvatusta perää myös uudet opetussuunnitelman perusteet, joiden jalkauttamiseen MMM rahoitti Edu.fi -sivustolta löytyvän Ruokataju -opetusmateriaalin opettajien tueksi.

Kouluruokailu on tärkeä hetki oppilaiden päivässä, joka ei ole pelkkää ravitsemista ja tankkausta. Kouluruokailun pitää olla rauhoitettu tuokio koulupäivän keskellä, jolloin nautitaan maukas, ravitsemuksellisesti tasapainoinen ja vastuullinen ateria yhdessä koulukavereiden ja opetushenkilökunnan kanssa. Tuokion onnistuminen on pitkälti kiinni ravitsemuspalveluiden henkilökunnasta, joka meillä Suomessa on hyvin koulutettua ja ammattiylpeydellä työnsä tekevää. Kouluruokailusuosituksiin vahvasti liittyvä ajatus yhdessä syömisestä ja oppimisesta osana ruoan arvostuksen lisäämistä ja ruokakasvatusta on mukana myös hallituksen helmikuussa 2017 eduskunnalle antamassa ruokapoliittisessa selonteossa.

Ravitsemushenkilökunnan täydennyskoulutuksia on toteutettu eri keinoin, esim. MMM:n rahoittamilla hankkeilla ja ostopalveluilla kouluttajinaan mm. Edutaru ja Primedu. Edelläkävijäkouluille Ammattikeittiöosaajat ry on MMM:n varoin kehittänyt Kouluruokadiplomin, jonka kautta halutaan kehittää ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävää ruokapalvelua. MMM on ollut resurssoimassa myös Ruokatieto ry:n Ruokavisa- ja Kouluagentti -toiminnan kehittämistä ja laajentamista.

MMM:n hallinnonalan kautta on jo pitkään rahoitettu EU:n koulumaitojärjestelmää, joka nyt on laajentumassa kattamaan myös kouluhedelmät. Kts. MMM-tiedote tästä. Järjestelmän tarkoituksena on kasvattaa lapsia ja nuoria terveellisiin ruokailutottumuksiin ja lisätä ravitsemuksellisesti hyvien tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Uuden järjestelmän kautta Suomi tavoittelee myös eri poliittisissa asiakirjoissa asetettuja luomun edistämisen tavoitteita tiettyjen luomutuotteiden saadessa korkeampaa tukea hankittaessa niitä kouluihin.

Kouluruokailuteeman lisäksi MMM on vuosien varrella rahoittanut useita lasten ja nuorten ruoka- ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Niihin voit tutustua esimerkiksi Laatuketjun ja Mavin sivuilla.  


Kuva: SREn kuva-arkisto, kuvaaja: Jaakko Martikainen



Hyvää kouluruokailun PopUp-viikon jatkoa! Muistetaan myös arvostaa kouluruokaamme ja -ruokailuamme aivan joka päivä! Kouluruokailu on ainutlaatuisen hieno innovaatio, joka on siivittänyt lapsiamme kasvun ja oppimisen tielle jo lakisääteisesti yli 70 vuoden ajan, ja sitäkin ennen jo vapaaehtoisesti tarjottuna. Ollaan ylpeitä tästä!

Teksti: Kirsi Viljanen






 





torstai 19. tammikuuta 2017

Ruisleipä Suomen #kansallisruoka



ELO-Säätiön ja MTK:n viime vuonna käynnistämä #kansallisruoka -äänestys sai tänään Matka2017 -messuilla huipentumansa, kun kansan ja raadin valinta Suomen kansallisruoaksi julkistettiin. Ja ruisleipähän se oli!

Kaikkiaan prosessi keräsi 50 000 suomalaista ehdottamaan ja äänestämään Suomen kansallisruokaa. ELO-Säätiön johtaja Seija Kurunmäki kertoi myös, että ehdotettuja ruokalajeja oli yli 1000. Jos kuka kehtaa vielä väittää, että meillä on ohut ruokakulttuuri, niin voi katsoa peiliin, ja luvata perehtyä asiaan vähän tarkemmin!


Ruisleipä on itse asiassa itsestäänselvyys valinnaksi. Ruis ja siitä tehty leipä ovat aina kuuluneet ruokakulttuuriimme. Ruis soveltuu viljeltäväksi pohjoisissa olosuhteissamme, se on terveellistä ja siitä tehtävä leipä on hyvää ja säilyvää. Ruis on myös osa sielunmaisemaamme, joka on päässyt lauluihimme, runoihimme.. Kukapa ei tuntisi lämpimää läikähdystä, kun kuulemme esimerkiksi sanat: "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu..."

Huippukokki ja raadin jäsen Henri Alen omassa puheenvuorossaan korosti, että ruisleipä on paras valinta kuvaamaan suomalaisuutta ja kaikkea mitä osaamme. Hän myös harmitteli, miten oman sukupolvensa kokit ovat unohtaneet rukiin ja ruisleivän. Hän peräsi kokeilta ymmärrystä nähdä se, joka on meitä lähellä ja joka kiinnostaa esimerkiksi matkailijoita suunnattomasti.


Lisää kansallisruoka -äänestyksestä voit lukea ELO-Säätiön sivuilta.

Raadin jäseniltä kerättiin ruisleipään liittyviä tarinoita. Ohessa on oma tarinani:



Kesällä yksi elämäni kulmakivistä, iäkäs kummitätini, nukkui pois. Monien lämpimien muistojen joukosta nousee esiin hänen luonaan lapsuudessa vietetyt kesälomat ja niiden sateiset päivät. Silloin esiin kaivettiin kummisetäni tekemä iso taikinatiinu, ja aloimme yhdessä tehdä ruisleipää. Muistan monet kerrat vaivanneeni raskasta, hyvältä tuoksuvaa taikinaa, josta sitten yhdessä taputtelimme leipiä, ja minä sain tehdä leipiin reiät vanhalla lehmänsarvella. Oi sitä tuoksua, joka leivinuunista levisi keittiöön leipien paistuessa kuumalla arinalla! Ja se maku, kun paksu voikerros suli kuuman ruisleipäpalasen päälle, ja sai haukata ensimmäisen palan!  Nämä hyvät muistot kantavat läpi elämän, ja antavat pohjaa sille ruuan arvostukselle, joka on oman työnikin johtolanka.


Lisää tarinoita voit lukea täältä. Kerro sinäkin oma ruisleipääsi liittyvä tarina laittamalla se someen #minunruisleipäni -tägäyksellä.

Kiitos te kaikki, jotka olitte mukana kansallisruoka -prosessissa, erityisesti voimanaiset Seija Kurunmäki/ELO-Säätiö ja ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi/MTK! Maa- ja metsätalousministeriö on mielellään tässäkin prosessissa mukana nostamassa suomalaisen ruoan arvostusta ja lisäämässä keskustelua ruoasta ja sen alkuperästä sekä ruokakulttuuristamme!


Kuva: MTK:n Kasvutarinoita -sivuilta: http://www.kasvutarinoita.fi/ajankohtaista-uutiset/ruisleip-on-suomen-kansallisruoka

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

perjantai 13. tammikuuta 2017

Grüne Woche -messut käynnistyvät kohta - välähdyksiä matkan varrelta




Berliinissä Saksassa käynnistyy perjantaina 20.1.2017 maailman suurimmat maatalous-, ruoka- ja puutarha-alan messut, jotka järjestetään nyt 82. kerran. Suomi osallistuu messuille maa- ja metsätalousministeriön päävastuulla olevalla upealla maapaviljongilla.

Suomi on osallistunut Grüne Woche -messuille aiemmin 2008, lisäksi Suomella oli pieni osasto vuonna 2016. Tämän vuoden Suomen maapaviljongin syntysanat lausui ministeri Kimmo Tiilikainen vieraillessaan viime vuonna osastollamme todeten, että Suomen juhliessa 100 itsenäisyyden vuottaan tulee Suomen näkyä isosti myös vuoden 2017 Grüne Wochella.

Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Vuoden 2016 messujen paluurahti ei tainnut olla edes saapunut Suomeen, kun ensimmäisiä viestejä seuraavan vuoden osastosta alettiin lähettää eri toimijoiden välillä. Helmikuussa pidetyssä palaverissa käytiin läpi kokemuksia juuri loppuneilta messuilta, ja hahmotettiin eri toimijoiden kiinnostusta lähteä rakentamaan uutta osastoa tälle vuodelle. Keskeistä oli yhteisymmärrys siitä, että osaston kokoon juoksemiseen tarvitaan todellakin aikaa ja eri osapuolten resursseja.

Rattaat alkoivatkin pyöriä vinhaa vauhtia, ja huhtikuussa olimme saaneet osaston toteuttamiseen ja rahoittajiksi yhteistyökumppaneiksi VisitFinlandin, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton ja FinPron FoodFromFinland -ohjelman. Huhtikuussa pääsimme konkreettisesti myös eteenpäin saadessamme kumppaneiksemme messuosaston koordinoinnista ja yritysten rekrytoinnista vastaavan FennoPromo Oy:n ja messurakenteiden suunnittelusta vastaavan MesseForumin. Jo silloin meille oli selvää, että haluamme osastolla myös tarjota ihania suomalaisia herkkuja, ja teimme kokkiyhteistyöstä sopimuksen Suomen ruokalähettilään Kim Palhusin / Tarinapata Oy kanssa.

Alun perin suunnittelimme 150 neliön osastoa, mutta nälkä kasvoi syödessä ja lopulta toukokuussa varasimme 220 neliön osaston. Samaan aikaan meillä oli jo ensimmäiset osaston layoutit edessämme. Toukokuussa julkaisimme ensimmäisiä artikkeleita tulevasta osastosta ja keräsimme kukin tahoillamme yhteystietoja niistä yrityksistä, joille näytteilleasettajakutsun voisi lähettää. Kesäkuun alussa aloitettiin yritysten rekrytointi ja kutsulistalla oli yli 100 yritystä, lisäksi kukin toimija välitti kutsua eteenpäin omissa verkostoissaan.

Juhannukseen mennessä olimme saaneet kokoon yritysten perusjoukon, joka vielä myöhemmin täydentyi muutamalla yrityksellä. Saimme mukaan tiimiimme myös TeamBlue Oy:n, joka lähti suunnittelemaan osastolle toteutettavaa FinnBar -kauppaa ja Lammin Sahdin Pekka Kääriäisen, joka otti alkoholivalmistajien yhteistyön vastuulleen.

GW-ydintiimiläisiä kokoustamassa: Mikael Gröning/TeamBlue, Klaus Hartikainen/MTK, Veli-Pekka Talvela/MMM, Pekka Väisänen/MMM, Kim Palhus/Tarinapata, Eeva-Liisa Lilja/FennoPromo, Jukka-Pekka Inkinen/FennoPromo, Arto Varanki/Messeforum, Pekka Kääriäinen/Lammin Sahti, Esa Wrang/FinPro, Terhi Hook/VisitFinland

Kesälomien jälkeen osaston konkreettinen valmistelutyö tiivistyi ja osaston design-suunnittelijaksi valittiin Sisustusarkkitehdit Fyra Oy. Kesällä aloitimme suunnittelun yhteistyöstä saksalaisen lehdistön ja muun median kanssa ml. syyskuun lopussa toteutunut toimittajavierailu Suomeen.


Syyskuun alkupuolen kokouksessa teimme lopulliset ratkaisut mukaan lähtevistä yrityksistä ja osaston paikkamaksuista. Syyskuussa saimme myös tarjoukset hotellikiintiöistä sekä lehti-ilmoituksesta laajalevikkiseen elintarvikealan Lebensmittel Zeitung -lehteen ja teimme viestintäsuunnitelman. Rahtiasioista vastaavaksi sovittiin CHS.


Välillä kokouksissa hahmoteltiin sijoittumisjärjestystä kunnon vanhanajan fläppitaululle...

Syyskuun lopulla saimme Fyralta ensimmäiset pohja- ja konseptiluonnokset osastosta ja lokakuussa suunnitelmat täsmentyivät havainnekuviksi. 24.-25.10.16 Fennopromo järjesti näytteilleasettajille koulutuksen, jossa käytiin läpi konkreettisia messuihin liittyviä kysymyksiä ja aloimme pohtia yhtenäistä ilmettä (asut ja asusteet ym.) sekä osastolla jaettavia materiaaleja. Osastolle tulevien henkilöiden tietoja alettiin kerätä näytteilleasettajakorttien tilaamista varten. Osaston avajaisten suunnittelu käynnistyi, ja viestit liittyen tarvittaviin astia- ym. määriin vaihtuivat tiuhaan tahtiin.

Marraskuussa FennoPromo järjesti mukaan lähteville yrityksille loistavan markkinointityöpajan, jossa käytiin läpi niitä tavoitteita, miksi Grüne Wochelle lähdetään, ja miten parhaiten onnistutaan tuomaan omaa yritystään tuotteineen esiin valtavan isossa tapahtumassa. Yrityksiltä ja muilta toimijoilta kerättiin tiedot messukatalogia varten. Osastolle sijoitettavaan infopöytään yritimme saada mukaan ruoka-alan järjestöjä siinä kuitenkaan onnistumatta. Teimme myös tiiviisti töitä osastolle tulevien seinäpintojen ja jaettavien materiaalien kuvamateriaalien valinnassa. Osaston mallinnuskuvat saimme kuun lopussa.

Joulukuu olikin sitten tiivistä viimeistelyn aikaa. Osastojen lopulliset kuva- ja tekstivalinnat, mallinnuskuvat, näytteilleasettajille tulevien paitojen ja jaettavien korttien suunnittelu, rahdin suunnittelu ja ohjeistus, osaston esiintyjien sopimukset, messuista kertovien nettisivujen tekstit, jääkaappien, sähkön ja muun tarvittavan infran tilaukset, suomalaisten toimittajien matkan järjestelyt, ilmoitus Lebensmittel Zeitung -lehteen, maistatuksiin ym. liittyvien juridisten kysymysten selvittely, aikataulujen täsmentäminen ja Suomessa järjestettävän mediatilaisuuden suunnittelu värittivät yhteistyötiimimme työpäiviä.

Vuoden vaihduttua ja messujen alun lähestyessä lujaa vauhtia pääosa valmisteluista on takana. Näytteilleasettajakortit on postitettu osastolle tuleville, ja messujen rahti on jo matkalla Saksaa kohti. Tiistaina 10.1. järjestettiin ministeri Tiilikaisen tiedotustilaisuus, jossa esiteltiin Suomen maapaviljongin tavoitteita ja mukaan tulevia yrityksiä.

Koska messutapahtumat eivät ihan sitä ydintehtävääni ole, on kulunut vuosi ollut mielenkiintoinen. Olen oppinut paljon uutta niistä moninaisista asioista, joita messuille tarvitaan, mutta joita messukävijä ei koskaan huomaa - kuten kattotrussien kantavuus tai sähköjohtojen pituus. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja tuotteisiin ja saanut uusia tärkeitä kontakteja. Olen kiitollinen, että messuosastoa on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa todella monipuolinen yhteistyöverkosto, jonka osapuolet täydentävät toinen toisiaan ja joka on todellakin ollut sitoutunut yhteiseen tavoitteiseen saada aikaan mahtava maapaviljonki. Erityiskiitos jo tässä vaiheessa FennoPromon Eeva-Liisalle, jolle mikään asia ei ole ollut mahdoton selvittää ja joka yhdessä Jukka-Pekan kanssa on luotsannut kaikki valmiiksi messuille lähtöön! Kiitos myös Messeforumin Artolle, joka varmistaa, että Berliiniin saapuvia on odottamassa valmiiksi rakennettuna upea Fyran suunnittelema osasto.

Toivotan teidät kaikki tervetulleiksi Berliiniin tutustumaan Suomen maapaviljonkiin nro 106 hallissa 8.2.!! Osastollamme on pe 20.1. avajaisten lisäksi Kim Palhusin keittiönäytöksiä ja maistiaisia, digihaitaristi Netta Slogin ja digikanteleen soittajan Emilia Piipposen esityksiä ja Joulupukki - totta kai!

MMM:n Grüne Woche -sivu: http://www.mmm.fi/igw
Mediaosumia tiedotustilaisuudesta 10.1.17:
Maaseudun Tulevaisuus, Aamulehti, Karjalainen, Viisi Tähteä
Biotalous -blogissa Puukarin Pysäkin ja messujen esittelyä.

Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: Kirsi Viljanen (ellei toisin mainita)

ps. tämä kirjoitus kuvaa prosessinomaisesti, miten messuvalmistelut etenivät verkostossamme -  se ei ole siis kuvaus vain siitä, mitä minä tai me muut täällä MMM:ssä teimme, vaan mitä verkostomme sai aikaan!

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

MMM met Slush with Slurps...

 ...siis mitä ihmettä? Teknologian pöhinää, start-up'ja, it-hemmoja ympäri maailmaa, sijoittajia lennätettynä suoraan Jenkkilästä. Ja miten maa- ja metsätalousministeriö siihen sitten liittyy?

Hyvä kysymys. Ja vastaus on ilmiselvä. Suomalainen elintarviketuotanto on rämpinyt kannattavuutensa kanssa suossa Venäjän viennin tyrehdyttyä ja maailmankaupan muiden heilausten vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu vahva linjaus nostaa Suomen kauppataseen kurssia ja lisätä oikein roimasti vientiä, ja vahvistaa muutenkin alan kilpailukykyisyyttä.

Tähän pohjaa luo viimeistelyssä oleva ruokapoliittinen selonteko, joka annetaan eduskunnalle alkuvuonna 2017. Sen valmisteluissa nousi esiin erilaisten uusien toimintatapojen etsintä ml. elintarvikealan oma Slush-tapahtuma. Siihen ei nyt tällä aikataululla revetty, mutta saimme Slushin yhteyteen sen viralliseksi side-eventiksi oman ruoka-alan start-up'lle ja sijoittajille suunnatun, Suomen Messujen tiloissa pidetyn aamiaisen, joka sai nimekseen Slurps - onhan meillä niin maukasta ruokaa! Slurpsin toteuttamisessa MMM:n oikeana kätenä toimi viestintätoimisto Cocomms.






Neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen MMM:stä kertoi taustoja tilaisuudelle ja esitteli lyhyesti selontekoluonnoksen tavoitteita, visiota ja valmisteluprosessia. Selonteossa etsitään uusia markkina-avauksia ja kilpailukykytekijöitä, ja alalle kaivataan uusia toimijoita ja tuotteita. Hän myös korosti vientimarkkinoiden tärkeyttä.




Foodoran Suomen toimitusjohtaja Ville Vasaramäki kertoi kansainvälisen, voimakkaasti kasvaneen yrityksen kasvutarinaa ja mitä on matkan varrella tullut opittua. Tärkeintä on tuntea kohdemaan kulttuuri, ruokailutottumukset ja -tavat ja ruokakulttuuri, jotta ao. maassa pystyy toimimaan. Foodora otti myös strategiakseen lähteä maailmanvalloitukseen osin keskeneräisellä palvelutuotteella - tärkeintä on pääavaus, jolla erottua joukosta ennen kilpailijoita. Vasaramäki korosti myös median, niin somen kuin erityisesti lehtiartikkeleiden, merkitystä tuotteen tunnetuksi tekemisessä.



Ambroniten perustaja Simo Suoheimo kertoi start-up -yrityksensä synnyn tarinaa. He halusivat luoda tuotteen, joka on kestävä, terveellinen, maukas ja jota on helppo käyttää ja sen kautta saavuttaa päivän ravintotarpeet. Yritys lähti liikkeelle kaverusten ravintolapäivänä myymästä smoothiesta, josta syntyi idea lähteä työstämään tarjoomusta ihan oikeaksi myyntituotteeksi. Keskeneräisestä tuotetta esittelevästä beta-versiosta huolimatta joukkorahoitus tuotti tulosta ympäri maailmaa, ja tilauksia oli yli 50000 kappaletta ennen kuin yritys oli edes perustettu tai tuote valmis. Joukkorahoitus on keino saada rahoituksen lisäksi asiakkailta tuotekehitysapua, ja osana markkinointia nostaa rahoittajia/"lead-usereita" esiin sankaritarinoina.





Esa Wrang FinPron FoodFromFinland -vientiohjelmasta valotti elintarvikkeiden vientimahdollisuuksia ja muistutti, että suomalaisten elintarvikealan yritysten kasvu syntyy vain viennistä. Suomella on hyvä maine, ja loistavaa tuoteosaamista täyttämään maailmalla kasvussa olevia kysyntätrendejä erityisesti free from- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Marjatuotteet vielä täysin hyödyntämätön potentiaali, Wrang kertoi. Myös maito-, liha- ja kalajalosteille, kauratuotteille, maltaille ja brändätyille erikoisalkoholituotteille on suurta kysyntää.


Keskusteluosuudessa Rovion Simo Hämäläinen nosti esiin kasvun mahdollisuutena lisenssoidun yritysten välisen yhteistyön, esimerkkinä Angry Birds'n ja Fazerin kumppanuus. Meillä Suomessa on paljon hyvän brändin omaavia, kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, niitä kannattaa käyttää hyödyksi, muistutti Hämäläinen.

Päivän annista jäi päällimmäiseksi mieleen, että meillä on loistava elintarvikealan startup-pohja ja lisää yrityksiä innovatiivisine tuotteineen ja palvelukonsepteineen on tulossa. Markkinoita pitää lähteä etsimään ennakkoluulottomasti intohimolla ja uskottavalla tarinalla. Asiakkaat tulee ottaa mukaan tuotekehitykseen alusta lähtien ja käyttää verkkokauppojen ja somen voimaa lanseeraukseen. Kohdemaan asiakkaat ja lainsäädäntö pitää tuntea, mutta siihen on apuja saatavissa mm. FinProlta ja Eviralta. Tuotekopiointiin pitää varautua muistaen, että tavaramerkkien suojausprosessi voi viedä vuosia. Tuotekopiointia tapahtuu kuitenkin, joten kannattaa keskittyä tuotteen ei-kopioitavissa olevan ominaisuuden kehittämiseen. Rohkeutta pitää olla, eikä tuotteen tarvitse lanseerausvaiheessa olla ihan viimeiseen saakka hiottu. Nyt rohkeasti maailmalle! Kuten Vasaramäki omassa puheenvuorossaan totesi: "Ei saa nyhvätä liian pitkään.."


Alustusten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus verkottua ja esitellä omia tuotteitaan mahdollisille yhteistyökumppaneille. Yhteystietoja vaihdeltiin tiuhaan ja mielenkiintoisia uusia kumppanuuksia on selvästi tulossa. Ollaan kuulolla!









Kiitos te kymmenet mukana olleet!


Tilaisuuden taltiointi löytyy Youtubesta:  https://www.youtube.com/embed/1IrZ5VGZra0

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen